Siirry sisältöön

Kieli yhteiskunnassa

Karjalan kieli ja karjalankieliset Suomessa 2020-luvun puolivälissä

Lotta Jalava, Outi Tánczos

Karjalan kieli on yksi Suomen kotoperäisistä kielistä. Keitä karjalankieliset ovat, ja missä tilanteissa kieltä nykyisin käytetään Suomessa? Tätä on selvitetty kyselytutkimuksella vuonna 2010 ja uudelleen vuonna 2024. Tulosten vertailu osoittaa, että karjalankielisten motivaatio kielen käyttämiseen on vahvistunut ja asenneilmapiiri on myönteinen. Tästä tilanteesta on hyvä lähteä toteuttamaan uutta karjalan kielen elvytysohjelmaa.

Vähemmistökielet

Yliopiston kahvila, jossa on kyltti "Agoran koufeičuppuine".

Mitä kveenille kuuluu?
Vähemmistökielen elvytys Norjassa

Antti Saloranta, Leena Maria Heikkola

Suomen kielelle läheisellä kveenillä on Norjassa virallinen vähemmistökielen asema. Kieli on uhanalainen, mutta viime vuosikymmeninä sitä on alettu aktiivisesti elvyttää.

Vähemmistökielet

Tiekyltti, jossa lukee norjaksi Brenna, pohjoissaameksi Breannjá ja kveeniksi Prännä. Taustalla pohjoisnorjalaista maisemaa.

Vesien ja nimien äärellä

Sami Suviranta

Nimet, historia ja maantiede kietoutuvat yhteen vuoden 2024 kotiseutukirjaksi valitussa Kiuruveden järvikirjassa.

Julkaisuja

Kiuruvesi ilmasta kuvattuna. Etualalla asutusta, taustalla järvi.

Kuinka suomen kieli on muuttunut vuosina 1963–2022?
Henkilöhaastattelujen kieli Kotiliesi-lehdessä

Terhi Savonen

Kirjoitettu nykysuomi ei ole samanlaista nyt kuin 60 vuotta sitten. Yhteiskunnan muuttuessa kielikin muuttuu. Etenkin kielen nopean muutoksen kaudet paljastavat paljon myös siitä ympäristöstä, jossa muutokset syntyvät.

Tekstit, tekstilajit ja tyyli

Etualalla vanha, vinossa oleva lato ja peltoa, taustalla uudempi talo, jossa kukkamyymälä.

Moni- ja rinnakkaiskieliset käytänteet tutuiksi

Leena Nissilä

Monikielisille työyhteisöille suunnattu opas tarjoaa apua arjen vuorovaikutustilanteisiin.

Julkaisuja

Monikielisen työyhteisön oppaan kansi.

Tyhjien sanojen helinästä kohti selkeämpää työelämän kieltä

Henri Satokangas

On vaikea löytää ihmistä, jonka mielestä selkeys ja ymmärrettävyys eivät olisi työelämän kielen tärkeitä ominaisuuksia. Miten ihmeessä on sitten mahdollista, että joudumme jatkuvasti kohtaamaan tyhjänpäiväistä puhetta ja onttoja tekstejä, joissa vilisevät kyvykkyydet, ekosysteemit, innovaatiot ja transformaatiot?

Julkaisuja

Neljä puhekuplaa, joissa seuraavat sanat: kyvykkyydet, tulevaistaminen, törmäyttää, ilmiölähtöisyys, innovaatiojohtamisen viitekehys, rajapinta, palvelullistaa, transformaatio, ketterä, ekologinen kokonaisratkaisu. Lisäksi kolme pienempää puhekuplaa, jotka ovat tyhjiä.

Selkeä teksti on asiakaslähtöinen

Henna Kara

Selkeän kirjoittamisen opas tarjoaa apuvälineitä toimivien tekstien kirjoittamiseen.

Julkaisuja

Halkopino, jossa halot on kasattu kerroksiksi ristikkäin.

Uudessa kuosissa

Sari Maamies

Hyvä lukija! Ruudullasi näkyy uudistunut Kielikello. Uudistuksen suunnittelu ja valmistelu aloitettiin hyvissä ajoin jo viime …

Toimitukselta

Kollaasi vanhojen Kielikello-lehtien kansista.

Vihkosesta verkkolehdeksi

Sari Maamies

Kielikello uudistuu vuoden 2024 alussa. Uudistus ei suinkaan ole sen historian ensimmäinen, onhan lehti ehtinyt ilmestyä jo vuodesta 1968 lähtien.

Kielenhuollon historia ja periaatteet

Pölyt pois!

Sari Maamies

Vanhoja ja käyttötarkoituksessaan vanhanaikaisiksi käyneitä esineitä kuvataan joskus leikkimielisesti museokamaksi. Mielikuvissa tällainen tavara kelpaa lähinnä …

Toimitukselta