Kieli käytössä
Kelassa edetään kohti selkeää kieltä oppimispolkuja pitkin
Laura Rostén-Jokinen
Kelan kielenhuoltajien laatimat selkeän kielen oppimispolut tarjoavat kaikille kelalaisille mahdollisuuden saada koulutusta selkeän kielen ja toimivien tekstien tuottamiseen. Tarjolla on kuusi erilaista itseopiskeluun perustuvaa koulutuskokonaisuutta, jotka on räätälöity tehtävänkuvien mukaan. Kela osallistui oppimispoluillaan Vuoden selväsanainen -kilpailuun vuonna 2024. Kielenhuoltaja Laura Rostén-Jokinen vastasi Kielikellon toimituksen kysymyksiin.
Virka- ja lakikieli
Kuinka suomen kieli on muuttunut vuosina 1963–2022?
Henkilöhaastattelujen kieli Kotiliesi-lehdessä
Terhi Savonen
Kirjoitettu nykysuomi ei ole samanlaista nyt kuin 60 vuotta sitten. Yhteiskunnan muuttuessa kielikin muuttuu. Etenkin kielen nopean muutoksen kaudet paljastavat paljon myös siitä ympäristöstä, jossa muutokset syntyvät.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Lemmikit karkuteillä, somessa ja päiväkodissa
Pronomini ”hän” viittaamassa muunlajisiin lehtikielessä
Katri Priiki
Lemmikkien ”hänittely” on monelle tuttu ilmiö puhutusta kielestä. Yleiskielen normin mukaan persoonapronominit kuitenkin viittaavat vain ihmisiin. Siitä huolimatta toisenlajisiin viittaavia hän- ja he-pronomineja tavataan yhä useammin myös yleiskielisiksi tarkoitetuissa teksteissä, jopa arvostettujen päivälehtien sivuilla. Mistä ilmiössä on kyse?
Substantiivit, adjektiivit ja pronominit
Viranomaisviestintää sarjakuvan keinoin
Eliisa Pitkäsalo, Vaula Haavisto
Yhteiskunnan tarjoamat palvelut on tarkoitettu kaikille niitä tarvitseville, mutta tietoa palveluista on saatavilla yleensä vain kirjallisesti. Kirjoitettu kieli ei kuitenkaan palvele kaikkia kielenkäyttäjiä. Sarjis-hankkeessa on selvitetty, voisiko viestinnässä hyödyntää myös sarjakuvaa.
Virka- ja lakikieli
Tieteen yleistajuistaja vetää rajoja ja kurkottaa niiden yli
Elina Vitikka
Tutkimustietoa tuotetaan valtavia määriä, mutta julkisuudessa se kilpailee näkyvyydestä monenlaisten näkökulmien ja mielipiteiden kanssa. Tieteen yleistajuistajan onkin tärkeää osoittaa, mikä esitetystä tiedosta perustuu tutkimukseen ja mikä ei. Toisaalta on tärkeää myös kurkottaa rajojen yli ja luoda keskustelua eri näkökulmien edustajien välille.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Säädöskielen käytettävyyttä tutkimassa Laki niin kuin se luetaan
Riitta Suominen
Lakiteksti on usein niin vaikeaa, että asiantuntijakaan ei ymmärrä sitä ongelmitta. Epäkohtien tunnistamiseen ja korjaamiseen tarvitaan menetelmiä, joiden avulla ongelmiin pystytään puuttumaan syvällisemmin kuin peruskielenhuollossa. Käytettävyystestein on mahdollista ennakoida ja parantaa lukukokemusta, ja pulmat ovat ratkaistavissa kielen ja lainvalmistelun ammattilaisten yhteistyöllä.
Virka- ja lakikieli
Miten eritaustaiset lukijat ymmärtävät lakitekstiä?
Joanna Rydzewska-Siemiątkowska
Lakien ja säädösten kieltä pidetään yleisesti vaikeaselkoisena. Mistä vaikeus syntyy ja miten eri lukijaryhmät ymmärtävät säädöstekstejä? Muun muassa tällaisiin kysymyksiin etsittiin vastauksia Kotimaisten kielten keskuksen koordinoimassa Säädöskielen ymmärtäminen -tutkimushankkeessa.
Virka- ja lakikieli
Tekoäly vai AI?
Henri Satokangas
Kysymys Voiko tekoälystä käyttää suomeksi lyhennettä AI? Vastaus Tekoälyn englanninkielisen vastineen artificial intelligence lyhenne on …
Sananvalinta
Tyhjien sanojen helinästä kohti selkeämpää työelämän kieltä
Henri Satokangas
On vaikea löytää ihmistä, jonka mielestä selkeys ja ymmärrettävyys eivät olisi työelämän kielen tärkeitä ominaisuuksia. Miten ihmeessä on sitten mahdollista, että joudumme jatkuvasti kohtaamaan tyhjänpäiväistä puhetta ja onttoja tekstejä, joissa vilisevät kyvykkyydet, ekosysteemit, innovaatiot ja transformaatiot?
Julkaisuja
Selkeä teksti on asiakaslähtöinen
Henna Kara
Selkeän kirjoittamisen opas tarjoaa apuvälineitä toimivien tekstien kirjoittamiseen.
Julkaisuja
