Kieli käytössä
Johtaja ja vaimonsa – eräs 3. persoonan omistusliitteen ongelma
Marjatta Palander
”Riku ja kihlattunsa Jonna”, ”Mikko ja veljensä Olli” – tällaiset omistusliiterakenteet ovat tuttuja etenkin naistenlehtien kuvateksteistä. Kielenhuoltokirjallisuudessa niitä ei ole pidetty suositeltavina. Mikä on nykykielenhuollon kanta ja mihin laajempaan yhteyteen tällaiset omistusliiterakenteet liittyvät?
Rakenteet
Jokapäiväiset leipämme: panini ja ciabatta
Riitta Eronen, Sari Maamies
Ruoka-alan sanastoa käsiteltiin laajasti Kielikellossa 4/1997. Siinä julkaistu sanasto ei tietenkään voinut olla kattava, joten …
Erikoisalojen sanat
Kerta kiellon päälle? Kieltäytymisen monet merkitykset
Ulla Tiililä
Niinkin yksiselitteisen tuntuiset sanat kuin kyllä ja ei osoittautuvat tositilanteessa petollisiksi. Ei voikin tarkoittaa kyllä ja päinvastoin – tai sitten ei. Kohteliaisuuteen kuuluu myös taito kieltäytyä ja tulkita kielto oikealla tavalla.
Kohteliaisuus ja vuorovaikutus
Kielellinen demokratia, kielelliset asenteet ja kielenhuolto
Jaakko Anhava
Englannin kielen vaikutus suomeen ei rajoitu vain sanastoon, vaan yhä tavallisempia ovat myös fraasien ja lauseopillisien rakenteiden kirjaimelliset käännökset, joiden ymmärtäminen edellyttää usein lähtökielen tuntemusta. ”Miten kehittää sellaista kielellistä valveutuneisuutta, että edes haluttaisiin, saati osattaisiin pohtia, ilmaiseeko suomi asiat kenties toisin kuin englanti?” kysyy Jaakko Anhava. Valveutuneisuuden puutteen lisäksi ongelmana ovat omaa kieltä väheksyvät asenteet.
Muiden kielten vaikutus
Kieli ja käytöstavat
Sari Maamies
Kielitoimiston neuvontapuhelimessa ovat tuttuja asiakkaita suomen kielen tilasta ja tulevaisuudesta huolestuneet kansalaiset. Etenkin julkisen sanan …
Toimitukselta
Kieli, kohteliaisuus ja puhuttelu
Matti Larjavaara
Kohteliaisuus ja ylipäätään toisten huomioon ottaminen on ihmisyhteisöissä välttämätöntä, jotta yhteiselo olisi mahdollista. Kohteliaisuutta on monenlaista ja eri lähtökohdista kumpuavaa, ja se muuttuu yhteiskunnan mukana – uudet ajat, uudet tavat. Kohteliaisuus ei silti katoa. Nuoret ikäluokat eivät kenties enää osaa tai halua teititellä, mutta tilalle on tullut jotain muuta. Katsauksen kohteliaisuuden muotoihin ja mm. puhutteluun esittää Helsingin yliopiston suomen kielen professori Matti Larjavaara.
Kohteliaisuus ja vuorovaikutus
Kielioppia kirjoitetaan – mutta minkälaista?
Sari Maamies
Tieto siitä, että parhaillaan ollaan kirjoittamassa uutta suomen kielen kielioppia, on vähitellen levinnyt erilaisina uutisina …
Tunteet ja asenteet
Kielitoimisto on hukannut roolinsa
Kalevi Hölttä
Suomen kielen tuntijat, jotka on valittu arvokkaaseen tehtävään kielitoimistossa ja suomen kielen lautakunnassa, ovat jo …
Keskustelua
Kierrä kirjakielen mutkat, jos käännät murteelle
Leena Sarvas
Viime syksynä tuli markkinoille kokonaan savon murteella kirjoitettu Asterix-sarjakuvavihko. Se on Suomessa uusi aluevaltaus, mutta esimerkiksi Saksassa murteella kirjoitettuja sarjakuvavihkoja on julkaistu jo useampia. Kaikkinaiseen murteella kirjoittamiseen mutta erityisesti tällaiseen murteelle ”kääntämiseen” sisältyy omat ongelmansa, joiden ratkaisemiseksi joudutaan pohtimaan kahden kielimuodon, murteen ja yleiskielen, ominaispiirteitä ja suhdetta toisiinsa. – Leena Sarvas työskentelee Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa; hän osallistui taannoisen Asterixin savonnoskilpailun arviointiin.
Murteet ja slangi
Kolmen rotkon pato
Sari Maamies
Kiinassa Jangtsejokeen rakenteilla olevan padon nimestä on esiintynyt lehdistössä eri versioita: Kolmen solan / kanjonin …
Paikannimet