Kieli käytössä
Jokapäiväiset leipämme: panini ja ciabatta
Riitta Eronen, Sari Maamies
Ruoka-alan sanastoa käsiteltiin laajasti Kielikellossa 4/1997. Siinä julkaistu sanasto ei tietenkään voinut olla kattava, joten …
Erikoisalojen sanat
Kerta kiellon päälle? Kieltäytymisen monet merkitykset
Ulla Tiililä
Niinkin yksiselitteisen tuntuiset sanat kuin kyllä ja ei osoittautuvat tositilanteessa petollisiksi. Ei voikin tarkoittaa kyllä ja päinvastoin – tai sitten ei. Kohteliaisuuteen kuuluu myös taito kieltäytyä ja tulkita kielto oikealla tavalla.
Kohteliaisuus ja vuorovaikutus
Kieli ja käytöstavat
Sari Maamies
Kielitoimiston neuvontapuhelimessa ovat tuttuja asiakkaita suomen kielen tilasta ja tulevaisuudesta huolestuneet kansalaiset. Etenkin julkisen sanan …
Toimitukselta
Kieli, kohteliaisuus ja puhuttelu
Matti Larjavaara
Kohteliaisuus ja ylipäätään toisten huomioon ottaminen on ihmisyhteisöissä välttämätöntä, jotta yhteiselo olisi mahdollista. Kohteliaisuutta on monenlaista ja eri lähtökohdista kumpuavaa, ja se muuttuu yhteiskunnan mukana – uudet ajat, uudet tavat. Kohteliaisuus ei silti katoa. Nuoret ikäluokat eivät kenties enää osaa tai halua teititellä, mutta tilalle on tullut jotain muuta. Katsauksen kohteliaisuuden muotoihin ja mm. puhutteluun esittää Helsingin yliopiston suomen kielen professori Matti Larjavaara.
Kohteliaisuus ja vuorovaikutus
Konditionaalin käytöstä
Riitta Eronen, Pertti Pohjanvuori
Kysymys: Olen ylen kyllästynyt konditionaalin yleistymiseen niin puheessa kuin kirjoitetussa sanassakin. Seurakunnissa papit eivät enää …
Kysyttyä
Kuka lukee kirjeesi?
Pasi Lankinen
Ei ole kovin kauan siitä, kun eräässä merkantin ammattitutkintoon tähtäävässä näyttökokeessa annettiin tehtäväksi kirjoittaa mm. …
Kielen opetus ja oppiminen
Kuudella kurssilla onneen?
Anita Julin
Olen opettanut lukiossa äidinkieltä yli kaksikymmentä vuotta, mutta nyt alan todella hermostua: lähikunnissa houkutellaan oppilaita …
Kielen opetus ja oppiminen
Markkinavoimat, virtuaalitodellisuus ja paikannimet
Marja Viljamaa-Laakso
Paikannimistön asema ja luonne muuttuvat kiihtyvällä vauhdilla markkinavoimien pyörityksessä. Onko 2000-luvun nimistö pelkkiä markkinakoodeja virtuaaliavaruudessa? Uuden ajan – tai uuden ”keskiajan” – paikannimistökulttuurin kysymyksiä pohtii nimistönsuunnittelija Marja Viljamaa-Laakso, joka toimii Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa. Hänen esimerkkinsä ovat lähinnä pääkaupunkiseudulta, mutta ilmiö on tuttu muualtakin.
Nimistönsuunnittelu ja -huolto
Mennään Kämpiin!
Riitta Eronen, Sari Maamies
Hotellin nimi Kämp ääntyy nykyhelsinkiläisten suussa ä:llisenä; suomenruotsalaiset ääntävät sen [kemp]. Taipuneissa muodoissa kuuluu äännettäessä …
Kysyttyä
Miksi kielitoimisto ”antaa periksi”?
Riitta Eronen, Sari Maamies
Suomen kielen lautakunta on Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen asiantuntijaelin, jonka tehtäviin kuuluu päättää suomen kielen käyttöä koskevista periaatteellisista ja yleisluonteisista suosituksista. Lokakuisessa kokouksessaan suomen kielen lautakunta sai käsiteltäväkseen koko joukon adjektiiveihin liittyviä kysymyksiä, jotka CD-Perussanakirjan toimitus oli valmistellut sanakirjan päivitystyötä varten. Adjektiivien komparaatiokysymyksiin palataan Kielikellon sivuilla myöhemmin, mutta jo nyt on syytä kertoa lautakunnan kanta muutamiin kokouksessa käsiteltyyn kielenhuoltonormiin.
Kielen vaihtelu