Siirry sisältöön

Kieli käytössä

Kuudella kurssilla onneen?

Anita Julin

Olen opettanut lukiossa äidinkieltä yli kaksikymmentä vuotta, mutta nyt alan todella hermostua: lähikunnissa houkutellaan oppilaita …

Kielen opetus ja oppiminen

Kysymyksiä? Huudahduksia!

Sari Maamies

Kysymys- ja huutomerkin sekä prosenttimerkin oikea paikka aiheuttaa sekaannusta. Ilmeisesti joidenkin vieraiden kielten mallin mukaan …

Kysyttyä

Markkinavoimat, virtuaalitodellisuus ja paikannimet

Marja Viljamaa-Laakso

Paikannimistön asema ja luonne muuttuvat kiihtyvällä vauhdilla markkinavoimien pyörityksessä. Onko 2000-luvun nimistö pelkkiä markkinakoodeja virtuaaliavaruudessa? Uuden ajan – tai uuden ”keskiajan” – paikannimistökulttuurin kysymyksiä pohtii nimistönsuunnittelija Marja Viljamaa-Laakso, joka toimii Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa. Hänen esimerkkinsä ovat lähinnä pääkaupunkiseudulta, mutta ilmiö on tuttu muualtakin.

Nimistönsuunnittelu ja -huolto

Mennään Kämpiin!

Riitta Eronen, Sari Maamies

Hotellin nimi Kämp ääntyy nykyhelsinkiläisten suussa ä:llisenä; suomenruotsalaiset ääntävät sen [kemp]. Taipuneissa muodoissa kuuluu äännettäessä …

Kysyttyä

Miksi kielitoimisto ”antaa periksi”?

Riitta Eronen, Sari Maamies

Suomen kielen lautakunta on Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen asiantuntijaelin, jonka tehtäviin kuuluu päättää suomen kielen käyttöä koskevista periaatteellisista ja yleisluonteisista suosituksista. Lokakuisessa kokouksessaan suomen kielen lautakunta sai käsiteltäväkseen koko joukon adjektiiveihin liittyviä kysymyksiä, jotka CD-Perussanakirjan toimitus oli valmistellut sanakirjan päivitystyötä varten. Adjektiivien komparaatiokysymyksiin palataan Kielikellon sivuilla myöhemmin, mutta jo nyt on syytä kertoa lautakunnan kanta muutamiin kokouksessa käsiteltyyn kielenhuoltonormiin.

Kielen vaihtelu

Miljoona ja tuhat euroa

Riitta Eronen, Sari Maamies

Tuhannet ja miljoonat eurot ovat ottaneet paikkansa teksteissä markkojen rinnalla. Miten niistä muodostetaan lyhenteitä? Miljoona …

Kysyttyä

Minnan ja Mikan kavereina

Kirsti Mäkinen, Tuula Uusi-Hallila

”Helene on ikuistanut itsensä maailmansodan kynnyksellä.” ”Viimeisissä maalauksissa Helenen katseeseen on tullut syvyyttä.” Ylioppilaskokelaat saivat …

Kielen opetus ja oppiminen

Mitä on tabbule?

Riitta Eronen, Sari Maamies

Tabbule on libanonilainen salaattiruoka, jossa on kuskusin tapaista bulguurivehnää, sitruunaa, tomaattia, sipulia, persiljaa, minttua yms. …

Lainasanat

Oletteko kuullut – teitittelystä?

Riitta Eronen, Sari Maamies

Sinuttelua suosiva tapakulttuurimme on etäännyttänyt monet teitittelystä niin, että teitittelyn verbinmuotojen valinta tuottaa vaikeuksia. Niinpä …

Kysyttyä

Omaatko hyvän kielitaidon ja paljon työkokemusta?

Salli Kankaanpää

Kielikellossa 4/1998 (ks. Lue myös) käsiteltiin lyhyesti omata-verbiä ja todettiin, että sen käytöstä annettuja ohjeita ei pidä tulkita liian tiukasti. Omata-verbillekin voi joskus olla tarvetta. Sana on hyvin yleinen muun muassa työpaikkailmoituksissa. Seuraavassa pohditaan, mitä tehtävää se niissä täyttää ja kannattaisiko se korvata jollain muulla ilmauksella.

Tekstit, tekstilajit ja tyyli