Kieli käytössä
Humaani vai humanistinen
Riitta Eronen, Sari Maamies
Toisiaan läheisesti muistuttavia sanoja humaani, humanitaarinen ja humanistinen näyttää olevan vaikea pitää erillään. Usein kuulee …
Kysyttyä
Humanitaarinen katastrofi
Riitta Eronen, Sari Maamies
Balkanin kriisistä kertovien kansainvälisten uutisten mukana on alettu käyttää myös ilmausta humanitaarinen katastrofi. Se on …
Kysyttyä
Intialaisesta keittiöstä: naanleipä
Riitta Eronen, Sari Maamies
Naanleipä on intialainen pyöreähkö, litteä, pehmeä, hieman lehtevä vehnäleipä, joka paistetaan tavallisesti tandooriuunissa. (Tandooriuuni puolestaan …
Kysyttyä
Johtaja ja rouva ja muita tittelipulmia
Salli Kankaanpää
Kielitoimiston neuvonnasta kysytään silloin tällöin, miten kirjekuoriin tai käynti- ja kutsukortteihin merkitään nimi ja titteli. Pulmia aiheutuu etenkin silloin, kun titteleitä on enemmän kuin yksi tai kun kirje tai kutsu halutaan osoittaa kahdelle. Mihin järjestykseen tittelit kirjoitetaan? Miten menetellään, jos halutaan kutsua henkilö puolisoineen?
Kohteliaisuus ja vuorovaikutus
Johtaja ja vaimonsa – eräs 3. persoonan omistusliitteen ongelma
Marjatta Palander
”Riku ja kihlattunsa Jonna”, ”Mikko ja veljensä Olli” – tällaiset omistusliiterakenteet ovat tuttuja etenkin naistenlehtien kuvateksteistä. Kielenhuoltokirjallisuudessa niitä ei ole pidetty suositeltavina. Mikä on nykykielenhuollon kanta ja mihin laajempaan yhteyteen tällaiset omistusliiterakenteet liittyvät?
Rakenteet
Jokapäiväiset leipämme: panini ja ciabatta
Riitta Eronen, Sari Maamies
Ruoka-alan sanastoa käsiteltiin laajasti Kielikellossa 4/1997. Siinä julkaistu sanasto ei tietenkään voinut olla kattava, joten …
Erikoisalojen sanat
Kerta kiellon päälle? Kieltäytymisen monet merkitykset
Ulla Tiililä
Niinkin yksiselitteisen tuntuiset sanat kuin kyllä ja ei osoittautuvat tositilanteessa petollisiksi. Ei voikin tarkoittaa kyllä ja päinvastoin – tai sitten ei. Kohteliaisuuteen kuuluu myös taito kieltäytyä ja tulkita kielto oikealla tavalla.
Kohteliaisuus ja vuorovaikutus
Kielellinen demokratia, kielelliset asenteet ja kielenhuolto
Jaakko Anhava
Englannin kielen vaikutus suomeen ei rajoitu vain sanastoon, vaan yhä tavallisempia ovat myös fraasien ja lauseopillisien rakenteiden kirjaimelliset käännökset, joiden ymmärtäminen edellyttää usein lähtökielen tuntemusta. ”Miten kehittää sellaista kielellistä valveutuneisuutta, että edes haluttaisiin, saati osattaisiin pohtia, ilmaiseeko suomi asiat kenties toisin kuin englanti?” kysyy Jaakko Anhava. Valveutuneisuuden puutteen lisäksi ongelmana ovat omaa kieltä väheksyvät asenteet.
Muiden kielten vaikutus
Kieli ja käytöstavat
Sari Maamies
Kielitoimiston neuvontapuhelimessa ovat tuttuja asiakkaita suomen kielen tilasta ja tulevaisuudesta huolestuneet kansalaiset. Etenkin julkisen sanan …
Toimitukselta
Kieli, kohteliaisuus ja puhuttelu
Matti Larjavaara
Kohteliaisuus ja ylipäätään toisten huomioon ottaminen on ihmisyhteisöissä välttämätöntä, jotta yhteiselo olisi mahdollista. Kohteliaisuutta on monenlaista ja eri lähtökohdista kumpuavaa, ja se muuttuu yhteiskunnan mukana – uudet ajat, uudet tavat. Kohteliaisuus ei silti katoa. Nuoret ikäluokat eivät kenties enää osaa tai halua teititellä, mutta tilalle on tullut jotain muuta. Katsauksen kohteliaisuuden muotoihin ja mm. puhutteluun esittää Helsingin yliopiston suomen kielen professori Matti Larjavaara.
Kohteliaisuus ja vuorovaikutus