Kieli käytössä
Ylioppilasaineen ja sen arvostelun avainsanoja
Riitta Eronen
Ylioppilastutkintoasetuksen mukaisesti kaikkien kokeeseen osallistuvien on suoritettava äidinkielen koe, joka järjestetään suomen, ruotsin ja saamen kielessä. Koetta kutsutaan myös ylioppilasaineeksi. Äidinkielen kokeeseen on varattu kaksi erillistä päivää ja koetta, niin sanotut aineistoaine ja otsikkoaine. Niistä saaduista arvosanoista parempi päätyy ylioppilastodistukseen. Mutta millä mittapuilla ja miten ylioppilaskokelaan suoritusta arvioidaan?
Kielen opetus ja oppiminen
Älyllinen seikkailu kielioppiin
Vesa Jarva
Kieliopista esitetään koulussa usein sellaisia kommentteja kuin ”eikö tän suomen kielioppi ole ihan mahdottoman monimutkaista?” tai ”kyllähän mä osaan puhua, mutta en mä siitä kieliopista mitään ymmärrä”. Ne jätettiin omaan arvoonsa, kun koululaisille järjestettiin kielioppikilpailu, joka haastoi heidät älylliseen seikkailuun.
Kielen opetus ja oppiminen
Ajatusviiva ja yhdysmerkki
Minna Pyhälahti
Kielitoimiston neuvonnassa kysytään tavan takaa eripituisten viivojen käytöstä. Kielikellossa 3/1998 numeroiden ja merkkien kirjoittamista on …
Kysyttyä
Arkisen ja asiatyylin rajamailla
Ari Lahdenmäki
Toimittajan on kirjoitettava tekstiä, jonka suurin osa suomalaisista ymmärtää. Lehtikielessä arki- ja asiatyylin raja hämärtyy usein eikä suora lainauskaan ole aina suora.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
E-asiointi
Riitta Eronen
Lukuisat e:llä alkavat sähköisiin tietoverkkoihin viittaavat sanat näkee kirjoitettavan suomen oikeinkirjoitussääntöjen vastaisesti ilman yhdysmerkkiä ja …
Sananvalinta
Etnisten nimitysten eri sävyt
Satu Tervonen
Suomalaisten kielitaju ei ole yhtenäinen, kun puhutaan kansallisuusnimityksistä. Se, mistä toinen loukkaantuu, saattaa toiselle olla tavallista puhekieltä. Erilaisten kansallisuuteen ym. etniseen alkuperään viittaavien nimitysten eli etnonyymien merkityksiä ja sivumerkityksiä on selvittänyt pro gradu -tutkielmassaan Satu Tervonen.
Tunteet ja asenteet
Euro ja sentti suomeksi
Aino Piehl
Euro otetaan Suomessa ja muissa EMU-maissa käyttöön vuoden 2002 alusta. (Yhä useampi joutuu viimeistään nyt …
Kysyttyä
Hemaiseva huikaisee
Riitta Eronen
Yleisradion Kielikorvassa kysyttiin syksyllä 2000, miten kielessä voi olla sana hemaiseva, vaikka siinä ei ole …
Kysyttyä
Henki vai henkilö?
Riitta Eronen, Tuula Puro
Kysymys: Nykyisin kuulee paljon käytettävän määrien yhteydessä sanaa henkilö, vaikka olisi kai oikeakielisempää käyttää sanaa …
Kysyttyä
Kaupunkisuunnittelua nimistön keinoin
Riitta Eronen
Keväällä 2001 Helsingin uuden Munkkisaaren asuinalueen suunnittelu viivästyi, kun erimielisyyksiä herättäneet nimiehdotukset lykkäsivät koko kaavan …
Kieli ja työelämä