Kieli käytössä
Tv-uutisten kieli – kieli kansan palvelijana
Arvi Lind
Suomen kielen lautakunnan järjestämässä yleisölle avoimessa seminaarissa lokakuussa 2002 luodattiin nykysuomen ilmiöitä ja kielenhuollon suhdetta niihin. Kiinnostuksesta kertoi runsas osanotto – kuulijoita oli enemmän kuin istumapaikkoja. Kaikki esitykset ovat hieman lyhennettyinä myös luettavissa: Kielikellossa 4/2002 on julkaistu tilaisuudessa pidetyistä esitelmistä neljä ja numerossa 1/2003 loput kaksi.
Kieli ja työelämä
Uusitalon vai Uudentalon?
Pirjo Mikkonen
Miten taipuvat sellaiset sukunimet, joissa alkuosana on adjektiivi? Onko oikein sanoa ”Liisa Uusitalon auto suistui …
Kysyttyä
Vltava vai Moldau?
Pirjo Mikkonen
Tšekissä virtaa pääkaupungin Prahan läpi joki, jonka nimi on tšekin kielellä Vltava. Saksaksi sen nimi …
Kysyttyä
Volgajoki on yksinkertaisesti Volga
Pirjo Mikkonen
Varsinkin ikivanhat suurten jokien ja järvien sekä vuorten nimet ovat usein yksiosaisia, niihin ei kuulu …
Kysyttyä
Vähäenergiainen ruokavalio
Sari Maamies
Sanasta energia on mahdollista muodostaa kaksi adjektiivia. Tuttu ja vakiintunut on sana energinen eli tarmokas, …
Kysyttyä
Yksiniitinen
Riitta Eronen, Pekka Kuisma
Kysymys: Jokin aika sitten radiossa puhuttiin eräässä haastattelussa ”yksiniittisestä”, kun ilmiselvästi tarkoitettiin yksiniitistä. Onko sekaannuksen …
Kysyttyä
Ylioppilasaine – äidinkielen taitojen mittari
Pentti Leino
Korkeakouluihin tulevien kielentaidoissa on aikaisempaa enemmän puutteita, ja samalla myös heidän opiskeluvalmiutensa ovat heikentyneet. Havainnot sopivat äidinkielen kokeen antamiin tuloksiin; niiden mukaan ongelman juuret juontavat koulujärjestelmään. Lukio on muuttunut luokattomaksi, ja sen tuntikehystä on rukattu. Sinänsä positiivisilla uudistuksilla näyttää kuitenkin olleen ennalta arvaamattomia sivuvaikutuksia.
Kielen opetus ja oppiminen
Ylioppilasaine ja ajan henki – sensorien ajatuksia aineista
Sari Maamies
Pentti Leino esittelee kirjoituksessaan "Ylioppilasaine – äidinkielen taitojen mittari" tilastoja ylioppilasaineista (ks. Lue myös). Opettajat ja aineiden arvostelijat eli sensorit tuntevat tilastojen lukuihin tiivistyvän tekstien todellisuuden. Se ei ole yksiselitteinen eikä yksivärinen.
Kielen opetus ja oppiminen
Ylioppilasaineen ja sen arvostelun avainsanoja
Riitta Eronen
Ylioppilastutkintoasetuksen mukaisesti kaikkien kokeeseen osallistuvien on suoritettava äidinkielen koe, joka järjestetään suomen, ruotsin ja saamen kielessä. Koetta kutsutaan myös ylioppilasaineeksi. Äidinkielen kokeeseen on varattu kaksi erillistä päivää ja koetta, niin sanotut aineistoaine ja otsikkoaine. Niistä saaduista arvosanoista parempi päätyy ylioppilastodistukseen. Mutta millä mittapuilla ja miten ylioppilaskokelaan suoritusta arvioidaan?
Kielen opetus ja oppiminen
Älyllinen seikkailu kielioppiin
Vesa Jarva
Kieliopista esitetään koulussa usein sellaisia kommentteja kuin ”eikö tän suomen kielioppi ole ihan mahdottoman monimutkaista?” tai ”kyllähän mä osaan puhua, mutta en mä siitä kieliopista mitään ymmärrä”. Ne jätettiin omaan arvoonsa, kun koululaisille järjestettiin kielioppikilpailu, joka haastoi heidät älylliseen seikkailuun.
Kielen opetus ja oppiminen