Siirry sisältöön

Kieli käytössä

Miten uudissanat kotoutua ja kotouttaa ovat kotiutuneet kieleemme?

Raija Moilanen

Verbien syntytarinassa täytyy lähteä liikkeelle sanasta integraatio ja ajasta, jolloin liityimme Euroopan unioniin. EU-kielessä oli …

Kysyttyä

Näkyykö taivaalla salamia?

Salli Kankaanpää

Sanan salama monikkotaivutus aiheuttaa joskus päänvaivaa. Pitäisikö taivuttaa salamoita vai salamia? Yleiskielessä salama taipuu monikossa …

Kysyttyä

Olli kielenhuoltajana

Taru Kolehmainen

Nimimerkki Olli eli Väinö Nuorteva (1889–1967) oli aikoinaan hyvin tunnettu pakinoitsija Suomessa. Olli otti myös kantaa moniin kielikysymyksiin. Millainen kuva hänen kielenlaadustaan rakentuu pakinoiden perusteella?

Tekstit, tekstilajit ja tyyli

Onko sää sateista vai sateinen?

Salli Kankaanpää

Kesälomalaista ärsyttää, jos usein ennustetaan sateista säätä. Myös ennusteen muoto kiinnittää huomiota. Vaikka voi hyvin …

Kysyttyä

Rautatie kunniaan

Jaakko Lavaste

Rautatieläisen poikana ja itsekin lukio- ja opiskeluvuosina topparoikassa työskennelleenä minua on lehtiä lukiessani alkanut kiusata …

Kysyttyä

Saanko eläkettä?

Annastiina Viertiö

Edellisessä Kielikellon numerossa  kerrottiin virkakielen selkeyttämistavoitteista ja mm. uudesta hallintolain kielipykälästä. Tässä kirjoituksessa pohditaan yhden esimerkin avulla, mikä tekee lakitekstistä vaikeaa.

Virka- ja lakikieli

Suomen kieli, englannin mieli

Jaakko Anhava

Englannin vaikutus suomeen on niin valtaisa, että Ludwig Wittgensteinin tunnettu lausuma alkaa olla päivityksen tarpeessa: nykyään englannin kielen rajat merkitsevät maailmamme rajoja.

Muiden kielten vaikutus

Säännöt ohjaavat ristikon laatijaa

Riitta Hyvärinen

Voisi luulla, että ristikon laadinta on helppoa hommaa: riittää, että muistaa tea istat ja atik ismailit. Totuus on kuitenkin toisenlainen. Hyvä ristikon laatija välttää fakkisanoja sekä tekaistuja sanoja ja ottaa huomioon visuaaliset asiat.

Kieli ja työelämä

Tietoa, kypsyyttä ja sanomisen taitoa? Äidinkielen ylioppilaskoe muinaisista roomalaisista nykypäivään

Pirjo Hiidenmaa

Ylioppilastutkintoa on sen yli 150-vuotisen historian aikana uudistettu useita kertoja. Parhaillaan on käynnissä uudistus, joka koskee äidinkielen koetta. Äidinkielen kokeen rinnalla myös koulun kirjoittamisen opetus on muuttumut parin kolmen vuosikymmenen välein. Miten uusi oppi kulloinkin on painanut jälkensä kirjoittamisen opetukseen ja kielen käyttämiseen?

Kielen opetus ja oppiminen

Virasto leikkii kielellä

Salli Kankaanpää

Hallintolain 9. pykälässä säädetään hallinnon kielenkäytöstä: ”Viranomaisten on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä.” Kaikki monitulkintaisuus ei kuitenkaan ole vastoin lain henkeä, vaan hallinnonkin teksteissä voi joskus leikitellä kielellä.

Virka- ja lakikieli