Artikkeli
”Meidänkin kannalta paras ratkaisu” – sanomalehtikielen omistusliitteistä
Anne-Mari Varjonen
Puhekielessä ja kaunokirjallisuudessakin yleinen omistusliitteettömyys ei kuulu norminmukaiseen yleiskieleen. Mutta noudatetaanko normia vai onko omistusliitteettömyys jo hivuttautumassa yleiskielen käyttöalueelle? Entä miten sujuvat kirjoittajilta omistusliitteen viittaussuhteet? Tämä artikkeli pohjautuu Anna-Mari Varjosen kongruenssia käsittelevään pro gradu -tutkielmaan, jossa hän tarkasteli muun muassa omistusliitteen käytön ongelmia sanomalehtikielessä.
Artikkeli
Ei eurosuomea vaan suomea
Helena Rautala
Olin Luxemburgissa heinä-elokuussa 1995 opettamassa suomea EU-komission ja EU-parlamentin kääntäjille. Kotiuduttuani kävin läpi sanomalehtiä. Niitä …
Artikkeli
Elohiiri ja sen muut nimitykset
Maija Länsimäki
Lihaksissa, etenkin silmäluomessa tai muualla kasvoissa, esiintyy toisinaan tahattomia nykäyksiä tai värähtelyä. Lääketieteessä tästä ilmiöstä …
Artikkeli
Ensimmäinen vai yhdes
Sari Maamies
Kielikellon toimitus on saanut Heikki Juutilaiselta seuraavan kysymyksen: Miksi useammin sanotaan kahdeskymmenesensimmäinen kuin kahdeskymmenesyhdes tai …
Artikkeli
Estonian haveri
Taru Kolehmainen
Estonia-laivan kauhunyöstä ei ollut ehtinyt kulua montakaan tuntia, ennen kuin Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielineuvopuhelimeen soitettiin …
Artikkeli
Kansainvälisten uutisten nimiä
Saara Welin
Ingušia Pian Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Venäjän federaatioon kuulunut Tšetšeeni-Ingušian tasavalta jakautui kahtia, kun Tšetšenia julistautui …
Artikkeli
Kielimiehiltä kieli pois? Eräs 60-luvun polemiikki
Päivi Rintala
Pohjoismaiden kielilautakuntien viimesyksyisen kokouksen teema oli kaunokirjallisuuden kieli. Suomen kielen lautakunnan puheenjohtaja apulaisprofessori Päivi Rintala käsitteli omassa esitelmässään Suomessa 1960-luvulla käytyä kielikeskustelua, jonka johtohahmo oli runoilija Pentti Saarikoski.
Artikkeli
Kisapaikkojen nimiä lähellä ja kaukana
Saara Welin
Venäjää korvakuulolta Sydäntalven perinteiset hiihtokisat lähinaapurissa Kannaksella ovat taas ovella. Kilpailupaikan nimi on joka vuosi …
Artikkeli
Kolmannen infinitiivin illatiivin nykyisestä poikkeavaa käyttöä 1600- ja 1700-luvun suomessa
Pirkko Forsman Svensson
Kielenkäytön oppaiden infinitiivikatsauksia silmäillessään havaitsee pian, että ennen kaikkea toinen infinitiivi on aiheuttanut pulmia kielenkäyttäjille. …
Artikkeli
Loukku
Irma Nissinen
Kaikkihan me loukun tunnemme — tai ainakin sanan sen toisessa merkityksessä ’pyydys, sadin’. Hiiren- ja …
Artikkeli