Artikkeli
Mistä on kartan nimet tehty?
Tiina Manni-Lindqvist
Kartat ovat mielenkiintoista luettavaa: joka niemellä ja notkolla on oma nimensä, joka voi kertoa paljonkin seudusta, sen luonnosta, asukkaista ja historiasta. Nimet herättävät kysymyksiä ja kiihottavat mielikuvitusta. Joskus ehkä myös ihmetellään, miten kartantekijä on saanut kaikki nimet karttaan. Nimiä ei suinkaan keksitä tai muokata työpöydän ääressä, vaan kaikki kartoissa esiintyvät nimet perustuvat niiden käyttäjien eli paikkakuntalaisten antamiin tietoihin. Tämän artikkelin kirjoittaja Tiina Manni-Lindqvist työskentelee Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimistöyksikössä, jossa huolehditaan mm. siitä, että nimet tulevat karttoihin oikein.
Artikkeli
Miten virkakieli on muuttunut 15 vuodessa?
Paavo Nikula
Valtioneuvoston vuonna 1979 asettaman virkakielikomitean puheenjohtajana toimi nykyinen kansanedustaja Paavo Nikula. Hän tarkastelee seuraavassa sitä, miten 15 vuoden takainen virkakielipäätös on toteutunut käytännössä. Kirjoitus perustuu esitelmään, jonka hän piti kielitoimiston järjestämässä virkakieliseminaarissa 11.2.1997.
Artikkeli
Mitä kaikkea voi rinnastaa?
Annastiina Viertiö
Rinnastus tarkoittaa virkkeen osien esittämistä keskenään samanarvoisina. Hyvän tyylin ominaisuutena on pidetty sitä, että rinnastettavat ilmaukset ovat samanmuotoisia eli rakenteeltaan symmetrisiä. Symmetrian vaatimus ulottuu myös merkitykseen, käsitehierarkioihin. Epäsymmetriset ilmaukset aiheuttavat lukijalle ylimääräistä päänvaivaa, kun hän pyrkii rakentamaan tekstistä loogista ajatuskokonaisuutta. Tällöin kirjoittajalle kuuluva ajatustyö siirtyy lukijan tehtäväksi.
Artikkeli
Nimineuvonnan arkipäivää
Sirkka Paikkala
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielenhuolto-osaston tehtäviin kuuluu myös nimistönhuolto. Siihen sisältyy muun muassa karttanimistöjen ja kuntien …
Artikkeli
Nykysuomen eksistentiaalilauseet
Aimo Hakanen
Yksi kirjoitetun suomen kielen perussääntöjä on, että lauseen predikaatti on samassa luvussa kuin subjekti. Niin sanotut eksistentiaalilauseet ovat kuitenkin poikkeus tästä säännöstä. Esimerkiksi monien kielioppaiden mainitsemassa mallilauseessa ”Säkissä on saappaat” subjekti on monikossa mutta predikaatti yksikössä. Eksistentiaalilauseen ja ns. normaalilauseen välinen raja ei ole aina selvä, mikä tuottaa toisinaan ongelmia kirjoittajille. Eksistentiaalilauseen ominaisuuksia ja käyttöä tarkastelee seuraavassa Turun yliopiston suomen kielen professori Aimo Hakanen.
Artikkeli
Piika ja menetetty maine
Matti Vilppula
Valtiovarainministeriö asetti viime vuoden kesäkuussa (19.6.1996) työryhmän etsimään keinoja, joilla kotitalouksia voitaisiin kannustaa työllistämään. Kyse …
Artikkeli
Pulmallisia pisteitä ja alkukirjaimia
Aino Piehl
Tavallisessa tekstissä on yleensä helppo panna isot alkukirjaimet ja pisteet paikoilleen. Ongelmia voi kuitenkin ilmaantua, jos tekstissä on rinnan sekä tavallisia virkkeitä että sellaisia ajatuskokonaisuuksia, joissa ei ole omaa verbiä. Tässä kirjoituksessa on ehdotuksia siitä, kuinka sääntöjä voi erikoistapauksissa soveltaa.
Artikkeli
Puolipiste ei ole kaksoispiste
Salli Kankaanpää
Viime aikoina on yleistynyt tapa käyttää puolipistettä silloinkin, kun oikeinkirjoitussääntöjen mukaan pitäisi käyttää kaksoispistettä. Kummallakin merkillä on kuitenkin oma tehtävänsä tekstin sidostamisessa, eikä niitä siksi pidä sekoittaa toisiinsa.
Artikkeli
Ruokasanasto: grahamjauho – kylmäsavustaa
grahamjauho, grahamjauhot [graa- tai gra-] kuorineen jauhettu vehnäjauho, täysjyvävehnäjauho. gratiini gratinoitu ruokalaji. Perunagratiini. gratinoida (ransk. …
Artikkeli
Ruokasanasto: kynsilaukka – paprika
kynsilaukka = valkosipuli. kypsentää valmistaa kypsäksi (tav. kuumentamalla). Kypsentää paisti uunissa. Kypsentää kalaa tulenloimussa. Kypsentää …
Artikkeli