Siirry sisältöön

Artikkeli

Pääartikkeli

hapan laskeuma

Anneli Räikkälä

Helsingin Sanomissa oli 15. maaliskuuta otsikko ”Happosade puree pakkasella”. Kirjoitus käsitteli ”ilmansaasteiden eli happosateen” vaikutusta …

Artikkeli

henki ja henkilö

Anneli Räikkälä

Viime kesänä yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailujen aikaan eräs kielitoimiston puhelinneuvontaan soittanut mies oli närkästynyt siitä, että kisakatsomossa …

Artikkeli

Interraillipulla raiteilemaan

Raija Lehtinen

Vuosittain yli 15 000 suomalaisnuorta ostaa interrailkortin ja lähtee ulkomaille. Kortti on kansainvälinen rautatielippu, jolla …

Artikkeli

Kaksihintajärjestelmä

Anneli Räikkälä

Kevään 1984 tulopoliittisiin ratkaisuihin kuului sopiminen maidon kaksihintajärjestelmästä. Sen mukaan laki määrää maidontuottajalle tuotantokiintiön, jonka …

Artikkeli

Ketjuyhdyssanat – sananmuodostuksen anglismejako?

Krista Varantola

Tämä kirjoitus perustuu varsinaisesti englannin kielen ketjuyhdyssanoja käsittelevään tutkimukseen, jonka yhteydessä keräsin tämän sananmuodostusilmiön esimerkkejä myös muista kielistä, erityisesti suomesta. Englannin kielen esimerkkejä ovat mm. off-the-record statements ’ei julkisuuteen tarkoitettuja lausuntoja’, a man-of-the-people president ’kansanmies-presidentti’, will-they-won’t-they rumors ’onko totta vai eikö -huhut (naimisiinmenosta)’.

Artikkeli

Kielenkäytön pulmia. Naistenlehtien ”Aatami ja emäntänsä”

Esko Koivusalo

Kielikellossa 2/1978(avautuu uuteen ikkunaan) kiinnitettiin huomiota hänen-sanan poisjättöön sellaisissa lauseissa kuin ”Rehbinderin Kaisu ja miehensä …

Artikkeli

Kirjakieli ei ”ala rappeutumaan”

Matti Vilppula

Kirjakielen säännön mukaan vain alkaa sataa on hyväksyttävää kieltä, alkaa satamaan ei. Länsisuomalaisten on ollut vaikea sisäistää tätä sääntöä. Puhekielessä alkaa satamaan ja alkaa sataa ovat Länsi-Suomessa tavallisia. Tämä näkyy myös koululaisten aineissa. Silloin tällöin tämän länsimurteisen piirteen kuulee myös radiossa ja televisiossa. Päivälehden mielipidesivuilla alkaa satamaan on pysyväinen kritiikin aihe. Mistä johtuu ”väärän” muodon sitkeys? Matti Vilppula käsittelee asiaa Suomen murteiden sanakirjan sekä Vanhan kirjasuomen sanakirjan kokoelmien perusteella ja Osmo Ikola Lauseopin arkiston tietojen valossa.

Artikkeli

Lue vähintään tämä

Anneli Räikkälä

Jotkut kirjoittajat ovat epävarmoja siitä, pitäisikö kirjoittaa enintään vai enintäin, vähintään vai vähintäin. Tavallisesti kielitaju …

Artikkeli

Mattilan tapaus

Anneli Räikkälä

Alkukesän 1984 uutisissa on tiuhaan esiintynyt seuraavantapaisia selvityksiä: Se myönteinen puoli tapaus Paavolassa on, että …

Artikkeli

Miten puhua puhelimessa

Esko Koivusalo

Suuri osa ihmisten välisistä yhteyksistä hoidetaan puhelimitse. Moni puhuu työkseen puhelimeen. Jotta tämä keskeinen viestintämuoto sujuisi joustavasti, tarvitaan yhteiset pelisäännöt. Vapaassa maassa ei tietenkään kukaan voi määrätä, miten kansalaisten on puhuttava. Suosituksia voi silti antaa. Jos ne ovat järkeviä, niitä yleensä noudatetaankin. Seuraavat suositukset eivät siis sido ketään.

Artikkeli