Artikkeli
Nimetä – nimittää
Taru Kolehmainen
Erään osakeyhtiön hallituksen kokouksesta tiedotettiin seuraavasti: ”Hallitus nimesi kokouksessaan Skandinavian kirjeenvaihtajaksi syyskuun alusta lukien toimittaja …
Artikkeli
Onko ruoka tuimaa?
Maija Länsimäki
Tuntemattoman sotilaan Rokka uhoaa Lammiolle: ”Kumpane siun mielest on oikein? Onks suolaton tuimaa vai ei? Hittoko iän ja lännen miehet on kinanneet siint asjast koko sovan ajan ja selvää ei oo tult.” Selvää ei ole tullut sodan jälkeenkään. Yhä vielä tuima-sanan ”oikea merkitys” on kansalaisten kiistanaiheita ja kielitoimiston neuvontapuhelimeen tulevia vakiokysymyksiä. Mistä tuimassa siis on kysymys?
Artikkeli
Onko tunnettuus jo tuttu
Raija Lehtinen
Tunnettuus ei ole vielä kovin tunnettu sana, vaikka se on ollut jonkinvertaisessa käytössä jo parikymmentä …
Artikkeli
Pelaaja ja peluri
Jotkut urheilutoimittajat ovat ruvenneet käyttämään joukkuelajien jäsenistä erheellisesti sanaa peluri. Tämä sana tarkoittaa uhkapelin harrastajaa, …
Artikkeli
Poikkeaako kirjakieli puhutusta arkikielestä liiaksi?
Päivi Rintala
”Suomen kielelle suureks vahingoks kirjotettiin ensimmäiset suomalaiset kirjat tällä kehnommalla Ranta-Suomalaisten kielellä, johon päälle päätteeks tungettiin Ruotsista ja Latinasta liikoja puukstavia, jotka sokaisivat meiän selkeän kielemme. Ja vaikka näitä kirjoja sitten, Esivallan käskein, johonkuhun määrään murteista puhistettiin, niin jäi vielä paljon parantamata. Moni on sen jälkeen, näitä kirjoja seuraten, kirjottanut Suomea samalla tavalla, ja tottunut ei ainoastaan kirjottamaan ja lukemaan toisin, kuin selvät Suomalaiset puhuuvat, mutta myöskin uskomaan että kirjoissa löytyy kaikkiin selvin kieli. Jokainen ymmärtää kuitenkin ettei kielen synty ole kirjoista, mut kirjoin synty kielestä, että sentähen kirjat pitää kielen jälkeen korjattaman, ei kieli kirjoin jälkeen.”
Artikkeli
Poikkitieteistä pois
Lehdissä käytetään toisinaan nimitystä poikkitieteellinen vastaamassa ruotsin sanaa tvärvetenskaplig ja englannin sanaa interdisciplinarity. Joskus näkyy …
Artikkeli
Prosenttiyksikkö
Monet kielitoimiston puhelinneuvonnan kysyjät paheksuvat sanan prosenttiyksikkö käyttöä. He epäilevät kysymyksessä olevan vain prosentin hienostelumuoto. …
Artikkeli
Suomen kaksikielisyys. Näkymiä suomenruotsin huoltoon
Mikael Reuter
Suomen kielellä on luonnollisesti voimakas vaikutus suomenruotsiin. Suomessa puhuttavaan ruotsiin tulee jatkuvasti lisää käännöslainoja suomesta, ja lisäksi vallitsee yleinen kielellinen epävarmuus. Näin kirjoittaa Mikael Reuter, joka työskentelee Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ruotsin kielen toimistossa ja vastaa suomenruotsin huollosta. Hän esittää myös useita toimia tilanteen parantamiseksi. Hän uskoo mm., että pohjoismainen TV-satelliitti antaisi ainutlaatuiset mahdollisuudet seurata Ruotsissa puhuttavaa ruotsia.
Artikkeli
Suomen murteiden sanakirja
Matti Vilppula
Aleksis Kiven päivänä, 10. lokakuuta, oli Helsingissä valtioneuvoston juhlahuoneistossa Suomen murteiden sanakirjan 1. osan julkistamistilaisuus. Pitkään tekeillä ollut mammuttisanakirja oli alkanut ilmestyä, 20-osaiseksi kaavaillun teoksen ensimmäinen nide ja samalla aakkosväli a–elää oli tullut valmiiksi.
Artikkeli
Tekosydän
Sydämiä siirretään ( sydämensiirto), tai sairas sydän korvataan muovista tehdyllä tekosydämellä. Tähän sanaan kuuluu teko-alku …
Artikkeli