Siirry sisältöön

Artikkeli

Pääartikkeli

Talo, joka ei röyhtäile

Irma Nissinen

Köyhtyykö kieli, on kysymys, joka usein esitetään suomen kielen kanssa työkseen puuhastelevalle. Kysymykseen voi antaa …

Artikkeli

Viro vai Eesti

Saara Welin

Kielikellolle on tullut kirje, jossa kysytään, kumpaa nimeä, Viroa vai Eestiä suositetaan käytettäväksi suomen kielessä. …

Artikkeli

Virolaisten nimien ääntämisestä

Matti Punttila

Kielikellon edellisessä numerossa puhuttiin paljon Virosta ja viron kielestä. Virosta ja virolaisista kertovien uutisten yleistyessä on hyvä olla selvillä myös siitä, miten virolaiset henkilönnimet ja muutkin nimet äännetään. Filosofian tohtori Matti Punttila selvittää seuraavassa virolaisten nimien ääntämisen pääperiaatteet.

Artikkeli

Viron kielen ohjailu. Historiallinen kehitys ja nykytilanne

Tiiu Erelt

Viron kielen ohjailun alku Viron kielen ohjailu on jo yli vuosisadan ikäistä. 1850- ja 1860-luvulla …

Artikkeli

”Lämmin ja kylmä sää ovat vuorotelleet”. Attribuuttirakenne subjektina

Marja Lehtinen

Kielikellon tämän vuoden ensimmäisessä numerossa (1/88) oli kirjoitus eräiden attribuuttirakenteiden pääsanojen numeruksesta. Puheena olivat sellaiset kahteen tai useampaan tarkoitteeseen viittaavat rakenteet, joissa saman substantiivipääsanan edellä on useita genetiiviattribuutteja ja (Suomen ja Ruotsin pääministeri ~ pääministerit) tai adjektiiviattribuutteja (1. ja 2. päivänä) tai joissa saman yhdyssanan perusosan edellä on useita määriteosia (Kalevan- ja Yrjänkatu ~ kadut). Kun tällainen numerukseltaan toisinaan ongelmallinen pääsana on lauseessa subjektina, ei aina ole helppo valita predikaatinkaan numerusta. – Seuraavassa esitellään sitä, miten attribuuttirakenteiden nominatiivimuotoisten subjektipääsanojen ja predikaattiverbien kongruenssi nykyisin kirjoitetussa kielessä toteutuu.¹

Artikkeli

Asiatekstin referointi – kielenkäytön perustaito

Anneli Kauppinen

Tekstin olennaisen sisällön selostaminen, referointi, on jokaiselle kirjoittajalle tarpeellinen taito. Sen pohjana on aina kunnollinen asiatekstin lukemisen taito. Filosofian lisensiaatti Anneli Kauppisen tekemä tutkimus osoittaa, ettei hyvä ylioppilastutkinnon ainekirjoituksen arvosana kerro, kykeneekö kirjoittaja selostamaan tiiviisti asiatekstiä.

Artikkeli

Entistää

Anneli Räikkälä

Lainasanan restaurointi suomenkielinen vastine on entistää ’palauttaa tai korjata entiselleen’. Se on muodostettu adjektiivista entinen …

Artikkeli

EY vai EC?

Esko Koivusalo, Matti Punttila

Hallitus esitti 1. marraskuuta I988 eduskunnalle selonteon Suomen suhtautumisesta Euroopan taloudelliseen yhdentymiskehitykseen. Ulkoministeriön esityksessä käytettiin Euroopan yhteisöistä lyhennettä EC. Jotkut kansanedustajat puhuivat EY:stä, jotkut EC:stä, ruotsinkieliset edustajat EG:stä. Kielikellossa 4/l987 suositettiin suomenkielisessä tekstissä käytettäväksi käsitettä EY, joka perustuu suomenkieliseen nimeen. Kun lehdissä vielä tuon selonteon yhteydessä pohdittiin kirjavaa lyhenteiden käyttöä, kielitoimisto lähetti lehdille seuraavansisältöisen kirjeen.

Artikkeli

Haamuasiakas, haamumatkustaja

Irma Nissinen

Taannoin kampanjoivat muutamat asiakaspalveluyritykset ja -liitot no show -asiakasta tai Mr. Nobodya vastaan. Hotelleita, ravintoloita, …

Artikkeli

Hämäläisiä häiriköitä kirjakielessä

Esko Koivusalo

Monet suomen kirjakielen käytänteet ovat syntyneet siten, että useista valinnaisista murrevarianteista on yksi hyväksytty kirjakieleen, …

Artikkeli