Artikkeli
Luovutettujen kuntien suomalaisnimien taivutus
Saara Welin
Monet karjalaiset pitäjäseurat ja järjestöt toimivat aktiivisesti ja julkaisevat artikkeleita ja kirjoja. Niissä on paljon …
Artikkeli
Luovutetut alueet, kahtalaiset nimet
Sami Suviranta
Sodan jälkeen Neuvostoliiton rajan taakse jääneiden alueiden paikannimien käyttö voi tuottaa pulmia. Monista tunnetaan täällä ainoastaan vanha suomalainen nimi, mutta osa on meilläkin korvattu venäläisellä, esimerkiksi Enso nimellä Svetogorsk. Milloin sitten käytetään venäläistä, milloin vanhaa suomalaista nimeä?
Artikkeli
Maiden ja saarten nimien taivuttaminen
Sari Maamies, Raija Moilanen
Yhteiskunnalliset ja poliittiset muutokset heijastuvat myös nimiin, ja siksi niiden kirjoittamista koskevia suosituksia on syytä tarkastella uudestaan aika ajoin. Suomen kielen lautakunta käsitteli maiden, saarten ja saarivaltioiden nimien kirjoittamista viimeksi syksyllä 2000.
Artikkeli
Maksetaanko euroina vai euroissa?
Taru Kolehmainen
Euroaikaan siirtyminen on nostanut esiin vanhan kieliongelman: kumpaa sijamuotoa, essiiviä vai inessiiviä, tulisi käyttää valuuttojen muuntamiseen, valuutoilla maksamiseen tai vastaaviin yhteyksiin liittyvissä rahailmauksissa?
Artikkeli
Miksi mennään mönkään?
Matti Räsänen
Kiteytyneille sanontatavoille, fraaseille, on tyypillistä, että niiden merkitystä ei voi selittää ilmauksen osien perusteella. Fraasien synnyn selitys voi löytyä kielen historiasta, mutta usein alkuperä jää arvoitukseksi. Matti Räsänen selvittelee seuraavassa fraasin ”mennä mönkään” alkuperää.
Artikkeli
Nimistönhuolto, kielellistä ympäristönsuojelua
Sari Maamies
Tämä Kielikellon numero on omistettu nimistölle ja sen huollolle. Nimistönhuolto on tärkeä osa kielenhuoltoa. Nimistö …
Artikkeli
Ohjeita kaksikielisten alueiden nimistönsuunnitteluun
Samuli Aikio, Sirkka Paikkala, Peter Slotte
Millaisia nimiä teille ja muille kohteille tulisi antaa kaksikielisillä alueilla? Miten luodaan kaksikielinen nimistö: voiko nimiä kääntää, pitääkö niitä mukauttaa vai säilyvätkö ne muuttumattomina molemmissa kielissä?
Artikkeli
Pieniä ja suuria pronominipulmia
Riitta Eronen
Kuusikymmenluvulla usein radiossa soinut Pertti ”Spede” Pasasen ”Pronominirock” auttoi äidinkielenopettajia iskostamalla silloisten kuulijoiden mieleen pronominirimpsun: minä sinä hän, me te he, tämä, tuo.... Pronominit on helppo luetella, mutta niiden käyttö on joskus hankalaa.
Artikkeli
Slangin pikkujättiläinen
Riitta Eronen
Mitä slangi on? Mistä slangisanat tulevat? Millainen on slangin kielioppi? Seuraavassa tarkastellaan, miten vuonna 2000 ilmestynyt Heikki ja Marjatta Paunosen teos ”Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii, Stadin slangin suursanakirja” vastaa näihin kysymyksiin.
Artikkeli
Suomen romanikieli
Kimmo Granqvist
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on työskennellyt romanikielen parissa jo 1980-luvulta lähtien. Laajemmin romanikieltä alettiin kuitenkin tutkia …
Artikkeli