Siirry sisältöön

Artikkeli

Pääartikkeli

Luovutettujen kuntien suomalaisnimien taivutus

Saara Welin

Monet karjalaiset pitäjäseurat ja järjestöt toimivat aktiivisesti ja julkaisevat artikkeleita ja kirjoja. Niissä on paljon …

Artikkeli

Luovutetut alueet, kahtalaiset nimet

Sami Suviranta

Sodan jälkeen Neuvostoliiton rajan taakse jääneiden alueiden paikannimien käyttö voi tuottaa pulmia. Monista tunnetaan täällä ainoastaan vanha suomalainen nimi, mutta osa on meilläkin korvattu venäläisellä, esimerkiksi Enso nimellä Svetogorsk. Milloin sitten käytetään venäläistä, milloin vanhaa suomalaista nimeä?

Artikkeli

Maiden ja saarten nimien taivuttaminen

Sari Maamies, Raija Moilanen

Yhteiskunnalliset ja poliittiset muutokset heijastuvat myös nimiin, ja siksi niiden kirjoittamista koskevia suosituksia on syytä tarkastella uudestaan aika ajoin. Suomen kielen lautakunta käsitteli maiden, saarten ja saarivaltioiden nimien kirjoittamista viimeksi syksyllä 2000.

Artikkeli

Maksetaanko euroina vai euroissa?

Taru Kolehmainen

Euroaikaan siirtyminen on nostanut esiin vanhan kieliongelman: kumpaa sijamuotoa, essiiviä vai inessiiviä, tulisi käyttää valuuttojen muuntamiseen, valuutoilla maksamiseen tai vastaaviin yhteyksiin liittyvissä rahailmauksissa?

Artikkeli

Miksi mennään mönkään?

Matti Räsänen

Kiteytyneille sanontatavoille, fraaseille, on tyypillistä, että niiden merkitystä ei voi selittää ilmauksen osien perusteella. Fraasien synnyn selitys voi löytyä kielen historiasta, mutta usein alkuperä jää arvoitukseksi. Matti Räsänen selvittelee seuraavassa fraasin ”mennä mönkään” alkuperää.

Artikkeli

Nimistönhuolto, kielellistä ympäristönsuojelua

Sari Maamies

Tämä Kielikellon numero on omistettu nimistölle ja sen huollolle. Nimistönhuolto on tärkeä osa kielenhuoltoa. Nimistö …

Artikkeli

Ohjeita kaksikielisten alueiden nimistönsuunnitteluun

Samuli Aikio, Sirkka Paikkala, Peter Slotte

Millaisia nimiä teille ja muille kohteille tulisi antaa kaksikielisillä alueilla? Miten luodaan kaksikielinen nimistö: voiko nimiä kääntää, pitääkö niitä mukauttaa vai säilyvätkö ne muuttumattomina molemmissa kielissä?

Artikkeli

Pieniä ja suuria pronominipulmia

Riitta Eronen

Kuusikymmenluvulla usein radiossa soinut Pertti ”Spede” Pasasen ”Pronominirock” auttoi äidinkielenopettajia iskostamalla silloisten kuulijoiden mieleen pronominirimpsun: minä sinä hän, me te he, tämä, tuo.... Pronominit on helppo luetella, mutta niiden käyttö on joskus hankalaa.

Artikkeli

Slangin pikkujättiläinen

Riitta Eronen

Mitä slangi on? Mistä slangisanat tulevat? Millainen on slangin kielioppi? Seuraavassa tarkastellaan, miten vuonna 2000 ilmestynyt Heikki ja Marjatta Paunosen teos ”Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii, Stadin slangin suursanakirja” vastaa näihin kysymyksiin.

Artikkeli

Suomen romanikieli

Kimmo Granqvist

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on työskennellyt romanikielen parissa jo 1980-luvulta lähtien. Laajemmin romanikieltä alettiin kuitenkin tutkia …

Artikkeli