Artikkeli
Uusia asioita, uusia sanoja
Irma Nissinen
Ihminen ja hiiri Päivälehdessä on näyttävä juttu vanhushiirestä. Lukija hämmästyy: mistä ihmeen hiirestä jutussa on …
Artikkeli
Vinoviiva /
Merkin / nimi on vinoviiva, mutta siitä käytetään joskus myös epävirallista nimitystä kauttaviiva. 1) Vinoviivaa …
Artikkeli
Virkkeen aloittaminen numeroilmauksella
Virkkeen voi aloittaa numerolla, jos se on asioiden esittämisjärjestyksen kannalta luontevaa. 5 000 metrin alkukilpailu …
Artikkeli
Välimerkit
Välimerkit ovat tekstissä tarvittavia apumerkkejä, joiden avulla ilmaistaan virkkeiden ja niiden eri osien suhdetta toisiinsa. …
Artikkeli
Ät-merkki @
Merkin @ nimi on ät-merkki. Sitä käytetään mm. sähköpostiosoitteissa. maija.meikalainen@yritys.fi (lue: maija piste meikalainen ät …
Artikkeli
Alastarolla mutta Ylistarossa
Sari Maamies
Kielikellossa 4/96 on ikävä virhe sivulla 30 kirjoituksessa, jossa esitellään sisä- ja ulkopaikallissijan käyttöä. Sijanvalinnan …
Artikkeli
CD-Perussanakirja – uuden ajan sanasampo
Marja Lehtinen
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen vuosina 1990–1994 julkaiseman Suomen kielen perussanakirjan sähköinen versio CD-Perussanakirja on valmis. Sähköisen muodon ansiosta CD-Perussanakirjassa on monia sellaisia ominaisuuksia, jotka tekevät siitä uudenlaisen monipuolisen työkalun ammatikseen kirjoittaville ja kaikille kielestä kiinnostuneille. CD-Perussanakirjan syntyvaiheita ja ominaisuuksia esittelee seuraavassa toinen sen päätoimittajista Marja Lehtinen.
Artikkeli
Edellyttää – huono sana vai vaikea rakenne?
Salli Kankaanpää
Suomen kielen perussanakirja kuvaa sanojen käyttöä mutta ohjaa joskus myös käyttämään parempia vaihtoehtoja. Näitä paremmin-suosituksia tulkittaessa on pidettävä mielessä tekstiyhteys ja tilanteen vaikutus. Sanakirjan suositus ei suinkaan aina tarkoita, että kyseistä sanaa ei pitäisi tai ”saisi” käyttää lainkaan. Yleinen ja monimerkityksinen verbi edellyttää on tästä hyvä esimerkki.
Artikkeli
Edustajamme Euroopassa
Jussi Kallio
Euroopan unionista on tullut osa myös kielitoimiston neuvonnan arkipäivää. Kääntäjät, virkamiehet ja muut kansalaiset tarvitsevat monenlaista tietoa: on kehitettävä uusia termejä, mietittävä suomenkielisiä vastineita, selvitettävä vieraiden lyhenteiden merkitystä ja käyttöä sekä ylipäätään etsittävä tarvittavaa tietoa erilaisista lähteistä. Unionin rakenteeseen ja sen eri osien nimityksiin liittyvät kysymykset ovat niin ikään tavallisia. Seuraavan katsauksen kirjoittaja Jussi Kallio toimii kielitoimistossa virkakielen huoltajana. Työssään hän pohtii päivittäin myös eurokielen ilmiöitä.
Artikkeli
Euroopan parlamentin suomennosjaoston arkipäivää
Helena Rautala
Viime aikoina on eri yhteyksissä tähdennetty sitä, että nyt kun olemme Euroopan unionin jäseniä, suomen kielen asema on vahvempi kuin milloinkaan ennen. Asemaansa suomi joutuu kuitenkin hoitamaan vaikeissa oloissa suurten kielten paineessa. Kääntäjien työstä kertoo tässä Helena Rautala, joka toimii Euroopan parlamentin suomen kielen käännösjaostossa apulaisosastopäällikkönä. Hän on luvannut vastakin kertoa Kielikellon lukijoille, miten suomi selviää EU:n parlamentissa.
Artikkeli