Artikkeli
Kieli paljastaa. Kielenkäyttömme kuvastaa koko meidän henkistä olemustamme
Matti Sadeniemi
Kieli ei ole itsetarkoitus, se on ensi sijassa väline. Sen avulla ihminen tekee itsensä ymmärretyksi. …
Artikkeli
Lukijakysymys
Anneli Räikkälä
Kielikellon numerossa 4/1988 esiteltiin suomen kielen lautakunnan suosituksia, mm. suositus tittelin säilymisestä eläkkeelle siirtymisen jälkeenkin. …
Artikkeli
Matti Sadeniemen Kielikello
Esko Koivusalo
Kielenhuollon tiedotuslehden Kielikellon perusti vuonna 1968 professori Matti Sadeniemi. Hän ehti toimittaa seitsemän Kielikellon numeroa …
Artikkeli
Mitä tehdä kuluneille kielikuville?
Matti Sadeniemi
Kieli on niin kuin yleensä sosiaaliset ilmiöt alttiina muodin vaihteluille: jokin sanonta tulee yhtäkkiä suosioon, …
Artikkeli
Muotisanoista muodostaa, taholta, toimesta
Matti Sadeniemi
Kielessä on muotinsa niin kuin muussakin ihmistoiminnassa. Joku keksii kerran puhua talouselämän julkisesta sektorista, ja …
Artikkeli
Oluetta on olueton
Anneli Räikkälä
Yksi kuuman kesän uutisista kertoi: ”Jälkikasvunsa kovasta oluenjuonnista huolestuneet dublinilaiset vanhemmat aikovat perustaa Irlannin ensimmäisen …
Artikkeli
Petankin ystäville
Raija Lehtinen
Sadat suomalaiset harrastavat kesäisin puistoissa ja pihoilla erästä tarkkuusheittopeliksi luonnehdittua kuulapeliä. Nimiä tällä pelillä on …
Artikkeli
Puoli kiloa lauantaita. Sanojen lyhentymisestä
Maija Länsimäki
”Harvo niin gippi o etei pyhäks friskan”, toteaa raumalainen. Puhekielen tyypillisiin piirteisiin kuuluu sanojen lyheneminen. …
Artikkeli
pöytäkirjantarkastaja ja pöytäkirjantarkistaja
Kielenkäytössä on ollut jatkuvana sekaannuksen ja kielitoimiston neuvonnassa kysymysten aiheena tarkastaa ja tarkistaa -verbien käyttö, …
Artikkeli
Radiokielen muutos: tiukasta väljään
Eero Saarenheimo
Radio on koko historiansa ajan ollut niin läheinen perheenjäsen, että sen käytöksestä on huomauteltu niin kuin perhepiirissä ainakin. Tavallista on ollut puuttua radion kielenkäyttöön. Tunnettu radiomies professori Eero Saarenheimo esittelee seuraavassa Ruotsin radion sanankäytön kehitystä käsitelleen väitöskirjan. Samalla hän esittää myös omia näkemyksiään radiossa puhuttavan suomen luonteenpiirteistä.
Artikkeli