Siirry sisältöön

Artikkeli

Pääartikkeli

Askel askeleelta

Heikki Hurtta

Kun kielessä on vaihtelua, syntyy helposti ajatus, että toinen tai jokin vaihtoehdoista on yleiskielen kannalta parempi tai oikeampi, toinen taas murteellinen, arkinen, vanhahtava tai muuten yleiskieliseen yhteyteen huonommin sopiva. Monesti näin onkin, mutta ei aina. Myös yleiskielessä on sellaista vaihtelua, jossa kielenkäyttäjä voi huoleti noudattaa omaa kielikorvaansa.

Artikkeli

Entistä ehompi

Matti Räsänen

Nyky-yleiskielessä sana ehompi tunnetaan vain fraasista entistä ehompi. Mikä on eho-adjektiivin historia? Mitä eho oikeastaan tarkoittaa? Miten eho-sanan komparatiivimuoto ehompi on tullut kirjakieleen fraasin osaksi?

Artikkeli

Etnisten nimitysten eri sävyt

Satu Tervonen

Suomalaisten kielitaju ei ole yhtenäinen, kun puhutaan kansallisuusnimityksistä. Se, mistä toinen loukkaantuu, saattaa toiselle olla tavallista puhekieltä. Erilaisten kansallisuuteen ym. etniseen alkuperään viittaavien nimitysten eli etnonyymien merkityksiä ja sivumerkityksiä on selvittänyt pro gradu -tutkielmassaan Satu Tervonen.

Artikkeli

Etunimen valinta – haasteellista kielenkäyttöä

Arja Lampinen

Etunimen tehtävä on erottaa yksilöt toisistaan, mutta nimi kertoo paljon muutakin. Nimissä heijastuu mm. eri aikojen arvomaailma. Nimen valinta on tärkeä kielellinen teko. Seuraavassa kerrotaan, millaisia nimiä Suomessa on annettu viimeksi kuluneiden sadan vuoden aikana ja millaisin perustein ne on valittu.

Artikkeli

Euroopan kielivuoden päättyessä

Sari Maamies

Kulunut vuosi 2001 on ollut Euroopan unionin ja neuvoston julistama Euroopan kielten vuosi. Tavoitteena on …

Artikkeli

Kielilautakuntien ensimmäinen yhteinen kokous

Taru Kolehmainen

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus tutkii ja huoltaa viittä kieltä: suomea, ruotsia, saamea, Suomen romanikieltä ja suomalaista viittomakieltä. Näillä kaikilla kielillä on myös oma kielilautakuntansa. Lautakunnat olivat vuoden 2000 lopussa ensi kertaa yhdessä koolla. Tapaamisesta kertoo kokouksessa kirjurina toiminut Taru Kolehmainen, joka on suomen kielen lautakunnan sihteeri.

Artikkeli

Korjauksia Kielikellon numerossa 4/2000 julkaistuun lyhenneluetteloon

LKH = ent. Lääkintöhallitus Oikeustieteen tutkintojen lyhenteiden oikeustiet. kand., oikeustiet. lis. ja oikeustiet. toht. rinnalla …

Artikkeli

Kotus täyttää vuosia

Riitta Eronen

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus eli Kotus täyttää maaliskuussa kaksikymmentäviisi vuotta. Useimmat sen toiminnoista ovat kuitenkin paljon …

Artikkeli

Lapin pitäjien nimiä

Samuli Aikio

Lapissa matkatessaan tapaa oudon kaikuisia paikannimiä ja joutuu kyselemään, mitä mikin rova tai Po­sio mahtaa merkitä. Jo pelkästään pitäjien ja kylien nimet kuulos­tavat suomalaiskä­vijän kor­vaan vierailta. Selittämistä niissä onkin.

Artikkeli

Liipaisin ja laukoa

Paavo Pulkkinen

Kuvailmaukset kuuluvat kieleen, mutta niiden kanssa pitää olla tarkkana. Otetaanpa puheeksi kaksi ampumiseen liittyvää sanaa, joiden käyttö antaa aihetta kriittisiin huomautuksiin.

Artikkeli