Siirry sisältöön

Artikkeli

Pääartikkeli

Kaksoispiste :

Kaksoispiste virkkeen välimerkkinä Kaksoispiste osoittaa, että sen jäljessä tuleva osa täydentää, täsmentää tai perustelee edellä …

Artikkeli

Kelirikko ja tilanrikkaus

Raimo Jussila

Entisaikojen elämä rytmittyi vahvasti vuodenaikojen mukaan. Oli kiihkeän toiminnan kausia ja toisaalta joutilaampia luppoaikoja. Keväin …

Artikkeli

Kenoviiva

Vasemmalle kallistuvaa vinoviivaa eli kenoviivaa käytetään tietotekniikassa esimerkiksi hakemistojen, alihakemistojen ja tiedostojen nimien välillä (ns. …

Artikkeli

Kerta kiellon päälle? Kieltäytymisen monet merkitykset

Ulla Tiililä

Niinkin yksiselitteisen tuntuiset sanat kuin kyllä ja ei osoittautuvat tositilanteessa petollisiksi. Ei voikin tarkoittaa kyllä ja päinvastoin – tai sitten ei. Kohteliaisuuteen kuuluu myös taito kieltäytyä ja tulkita kielto oikealla tavalla.

Artikkeli

Kertomerkki, jakomerkki ja yhtäsuuruusmerkki •, x, :, =

Matemaattisissa merkinnöissä käytetään kertomerkkinä rivinkeskistä pistettä; myös pientä x-kirjainta käytetään. Jakomerkkinä käytetään kaksoispistettä tai vinoviivaa. …

Artikkeli

Kielellinen demokratia, kielelliset asenteet ja kielenhuolto

Jaakko Anhava

Englannin kielen vaikutus suomeen ei rajoitu vain sanastoon, vaan yhä tavallisempia ovat myös fraasien ja lauseopillisien rakenteiden kirjaimelliset käännökset, joiden ymmärtäminen edellyttää usein lähtökielen tuntemusta. ”Miten kehittää sellaista kielellistä valveutuneisuutta, että edes haluttaisiin, saati osattaisiin pohtia, ilmaiseeko suomi asiat kenties toisin kuin englanti?” kysyy Jaakko Anhava. Valveutuneisuuden puutteen lisäksi ongelmana ovat omaa kieltä väheksyvät asenteet.

Artikkeli

Kieli ja käytöstavat

Sari Maamies

Kielitoimiston neuvontapuhelimessa ovat tuttuja asiakkaita suomen kielen tilasta ja tulevaisuudesta huolestuneet kansalaiset. Etenkin julkisen sanan …

Artikkeli

Kieli, kohteliaisuus ja puhuttelu

Matti Larjavaara

Kohteliaisuus ja ylipäätään toisten huomioon ottaminen on ihmisyhteisöissä välttämätöntä, jotta yhteiselo olisi mahdollista. Kohteliaisuutta on monenlaista ja eri lähtökohdista kumpuavaa, ja se muuttuu yhteiskunnan mukana – uudet ajat, uudet tavat. Kohteliaisuus ei silti katoa. Nuoret ikäluokat eivät kenties enää osaa tai halua teititellä, mutta tilalle on tullut jotain muuta. Katsauksen kohteliaisuuden muotoihin ja mm. puhutteluun esittää Helsingin yliopiston suomen kielen professori Matti Larjavaara.

Artikkeli

Kielioppia kirjoitetaan – mutta minkälaista?

Sari Maamies

Tieto siitä, että parhaillaan ollaan kirjoittamassa uutta suomen kielen kielioppia, on vähitellen levinnyt erilaisina uutisina …

Artikkeli

Kirja- ja puhekielen ero tšekin näkökulmasta

Jaakko Anhava

Lehtori Helena Lehečková julkaisi Kielikellon numerossa 4/94 kirjoituksen ”Onko olemassa tšekkiä äidinkielenään puhuvia?”. Myöhemmin hän on laajentanut esityksensä pienehkön kirjan mittoihin. Lehečkován käsittelemät ongelmat ovat tuttuja suomeakin koskevasta keskustelusta, ja hänen kirjansa antaa siihen aina tervetullutta ulkopuolista näkökulmaa.

Artikkeli