Eri kielet näkyvät ja kuuluvat kaupungilla. Kuva: Anne Saarinen. Vastavalo.
Suomalaisissa kaupungeissa voi kuulla monia muitakin kieliä kuin suomea ja ruotsia. Ohikulkijoiden puheensorinasta saattaa erottaa niin viroa, somalia kuin arabiaakin, jotka kuuluvat maamme puhutuimpiin vieraisiin kieliin. Monikielistä ympäristöä on mahdollista havainnoida myös muilla tavoin: esimerkiksi mainoksissa ja erilaisissa kylteissä näemme eri kieliä, joista englanti on varmasti yksi yleisimmistä.
Äänimaiseman kielet ja silmillä havaittavan maiseman kielivalikoimat voivatkin erota toisistaan. Tässä artikkelissa tarkastellaan englannin ja suomen kohtaamisia erityisesti Turun keskustan kielimaisemasta tehtyjen havaintojen pohjalta, mutta samoja ilmiöitä voi löytää monelta muultakin paikkakunnalta.
Kieli näkyy ympärillämme
Kielimaisema on käsitteenä suhteellisen uusi: englanninkielisen termin linguistic landscape määrittelivät Rodrigue Landry ja Richard Bourhis vuonna 1997. Se on kuitenkin helppo hahmottaa. Kun luemme kauppojen näyteikkunoiden tekstejä tai bussien mainosteippauksia, teemme havaintoja kielimaisemasta – näemme yhden tai useamman kielen meitä ympäröivässä maisemassa. Joskus kielimaisemaan lasketaan myös äänimaisema. Kielimaiseman pohjalta tehdään tulkintoja niin havainnoitavan ympäristön virallisesta kielipolitiikasta kuin arjen kielikäytänteistäkin.
Usein huomio kiinnittyy liiketoiminnassa ja mainonnassa käytettyihin kieliin, mutta kielivalintoja on kiinnostavaa tarkastella myös vaikkapa seinäkirjoituksista tai erilaisista mielipiteitä ilmaisevista tarroista, joita on liimattu esimerkiksi sähkökaappeihin ja kauppakadun rakennusten syöksyputkiin. Myös julkishallinto voi viestiä useammalla kuin yhdellä kielellä. Tässä kirjoituksessa huomion keskipisteenä on kuitenkin kaupallinen kielimaisema, erityisesti englannin näkyminen ja käyttötavat.
Monikielinen ja englanninkielinen maisema
Varsinkin kaupunkien keskustoissa kielimaisema on nykyisin yleensä monikielinen: joidenkin liikkeiden ovessa näkyy sana ”avoinna” tai ”aukioloajat”, mutta toisissa voi olla kyltti, jossa lukee ”Come in, we’re open” (’Tule sisään, olemme avoinna’) tai englanninkielinen listaus viikonpäivistä aukioloaikoineen. Englantia osataan Suomessa laajasti, joten englanninkielinen kyltti ei aina viittaa siihen, että yrittäjä olisi englanninkielisestä maasta tai että hän toivoisi liikkeeseensä erityisesti muita kuin suomenkielisiä asiakkaita. Vieraiden kielten joukossa englannilla on nykyään erityisasema, koska siitä on kehittynyt epäkansallinen maailmankieli: sen käyttöä ei enää liitetä yksinomaan maihin, joissa sitä puhutaan laajimmin äidinkielenä. Se on lingua franca, jota käytetään erityisesti silloin, kun ei ole muuta yhteistä kieltä.
Kaupallisessa kielimaisemassa englanninkielisiä tekstejä voivat käyttää kansainväliset yritykset, jotka mainostavat aina tai pääasiassa englanniksi riippumatta yrityksen kotimaasta tai kohdemaasta, mutta yhtä hyvin paikalliset yrittäjät, jotka esimerkiksi tavoittelevat kielivalinnallaan kansainvälisyyttä ja menestyksen makua. Englannin kieleen liitetään tutkimusten mukaan usein nykyaikaisuus, edistyksellisyys ja globaalistuminen (esim. Piller 2003).
Suomalaisessa elinkeinoelämässä englannilla onkin merkittävä rooli. Tuoreessa kyselytutkimuksessa, joka kattoi yli 750 Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenyritystä, noin 96 prosenttia vastanneista kertoi, että englantia käytetään vastaajan yrityksessä yhdessä suomen tai muiden kielten kanssa (Laitinen, Leppänen, Rautionaho & Backman 2023, s. 41–42). Englannin kielen käyttö on tavallisinta suurissa yrityksissä, mutta pienemmistäkin yrityksistä selvästi yli puolet ilmoitti, että englantia käytetään vähintään viikoittain. Tällaisessa tilanteessa englannin näkyminen kaupallisessa kielimaisemassa ei ole yllättävää.
Viranomaisten tuottamassa kielimaisemassa englannilla saatetaan tavoitella sellaisia asukkaita, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi. Myös tällaisessa käytössä englanti on vakiinnuttanut asemaansa: englantiin on usein helppo turvautua, koska se on maailman yleisin vieras kieli. Saattaa kuitenkin unohtua, että kaikki eivät osaa englantia kovin hyvin tai lainkaan.
Yksi kyltti, kaksi kieltä
Kun keräsimme aineistoa tutkimukseen englannista Turun keskustan kielimaisemassa (Hjort & Skaffari, tekeillä), havaitsimme monen mainoksen, valotaulun tai muun kyltin sisältävän sekä englantia että suomea, mutta niin, että kielillä ilmaistiin eri asioita. Ei siis ollut kyse käännöksistä, mikä heijastaa luottamusta siihen, että englantia osataan Suomessa laajasti. Keskusta-alueelle tyypillisen liiketoiminnan vuoksi aineistossa korostuvat ravintoloiden (mukaan lukien kahvilat ja baarit), vaateliikkeiden ja kampaamoalan yritysten kyltit ja mainokset, joissa englantia voi olla paljonkin.
Havaintojemme mukaan kampaamolla tai muulla yrityksellä voi olla englanninkielinen nimi, mutta nimikyltissä tai oviteippauksessa yrityksen toimiala kerrotaan suomeksi: ”parturi-kampaamo Fancy Look”, ”Spot Vision mainosmyynti ja huolto”, ”Open Market kiinteistönvälitys”. Toisaalta toimiala voidaan nimetä englanniksi, mutta yrityksen varsinainen nimi on suomeksi: ”Brahen Kellari restaurant & bar”, ”Televisio Lifestyle Store”, ”Merkitys 2nd hand shop”.
Kielet kohtaavat myös niin, että suomenkielistä nimeä täydentää englanninkielinen slogan tai muu asiakkaille suunnattu viesti – tai päinvastoin: ”Pikku Kellari – foodies welcome”, ”King Barber – ilman ajanvarausta”. Lisäksi yrityksen nimessä itsessään voi olla kahta kieltä (”Fitness Palatsi”), ja toki englanninkielisessä rakenteessa voidaan myös käyttää suomalaista erisnimeä (”product of Turku”).
Yksi sana, monta kieltä
On helppoa nähdä englantia myös siellä, missä siitä ei varsinaisesti ole kyse. Yrityksen nimessä saattaa esimerkiksi esiintyä sana, joka voisi olla suomea ja englantia ja ehkä jotain muutakin kieltä. Vaikkapa market näyttää englannin kieleltä, mutta Kielitoimiston sanakirjan mukaan se on suomessa marketti-sanan rinnakkaismuoto (toki englannista suoraan lainattu). Niinpä ilmauksen tulkitseminen englanninkieliseksi on luontevaa vain, jos se esiintyy osana muutoin selvästi englanninkielistä rakennetta. Esimerkiksi nimen ”K-market” voi tulkita suomenkieliseksi toisin kuin etnisen ruokakaupan julkisivussa näkyvän sanaparin ”Asian market”.
Ruokaan liittyvä sanasto on usein muualta saatua ja esiintyy taajaan ravintoloiden nimissä ja mainonnassa: pasta, pizza, kebab ja sushi ovat esimerkkejä kansainvälisistä tai monenkielisistä sanoista, joita on vaikea luokitella yksinomaan suomen- tai englanninkielisiksi, ellei niiden käyttökonteksti sisällä pelkästään suomea tai englantia (ks. Sjöblom 2006; Alanen 2012). Ne voivat edustaa useaa muutakin kieltä. Kieltä koskeva oletus voisi olla toisenlainen, jos sanan kieliasu olisikin ”pitseria” (jota ei aineistossamme esiinny) tai jos ”pizzerian” yhteydessä esiintyisikin italiankielisiä sanoja. Toisaalta kieli voi jäädä kontekstistaan huolimatta epäselväksi: sisältääkö ”Milan Pizzeria & Kebab” suomalaisen genetiivin, vai onko ensimmäinen sana (esimerkiksi englanninkielinen) erisnimi perusmuodossa? Ikkunateippaus puoltaa jälkimmäistä tulkintaa (ks. kuva 1). Myös &-merkki on käytössä monessa eri kielessä.
Monenkielisten sanojen lisäksi yritykset ja jossain määrin julkinen sektorikin voivat käyttää nimistössään myös sellaisia sanoja, jotka ovat Sjöblomin (2006, s. 134–139) sanoin ”mukakielisiä”: ne herättävät lukijassa oletuksen, että organisaation nimessä on tietynkielinen sana, vaikka kyseessä on keksitty nimi, joka vain muistuttaa muodoltaan jonkin kielen sanoja. Mukalatina on tästä hyvä esimerkki – lounasravintolan nimi voi olla vaikkapa ”Delica”.
Yrityksen nimeäminen mukaenglanniksi on hieman eri asia. Englantia osataan huomattavasti laajemmin kuin latinaa, joten moni tunnistaa englannin normeista poikkeavat muodot. Esimerkiksi yritysnimessä ”Fysic” vain pääte viittaa englantiin ja alkuosa voisi tulla suomeen lainatusta fysiikasta. Toisaalta nimi voisi olla myös mukaruotsia, jossa sanan fysik loppuosa on muutettu englannista tuttuun muotoon.
Hankalampi tapaus on tunnetun hotelliketjun nimi: ”Scandic” näyttää kaikin puolin englannilta, mutta tarkempi selvitys saa kyseenalaistamaan tämän oletuksen. Laaja verkkosanakirja Oxford English Dictionary sisältää Scandic-sanasta vain kaksi esimerkkiä (vuosilta 1708 ja 1808), eikä sana ole sen mukaan enää käytössä. Skandinaavisuuteen samoin viittaava Scandinavian alkaa esiintyä kielessä 1700-luvun lopulla, ja se on nykypäivänä osa vakiintunutta englannin sanastoa.
Kyltissä tai mainoksessa näkyvä merkkijono voi kuulua monen kielen sanastoon, vaikka se ei tarkoittaisikaan samaa tai edes samantapaista asiaa eri kielissä. Esimerkiksi ale viittaa alennusmyyntiin tai muuhun hinnan alentamiseen suomessa, mutta englannissa olutlajiin (tämä merkitys tunnetaan nykyisin myös suomen kielessä). Suomalaisen pubin nimen osana ale-sanan voi nähdä tuovan yhteen nämä kaksi merkitystä (Ale Pub). Kaupallisessa toiminnassa voidaankin leikitellä tietoisesti kielellä, ja luovuus näkyy myös uusissa lainasanoissa ja koodinvaihdossa. Tyypillisesti sanaleikin ymmärtäminen edellyttää kummankin kielen taitoa. On toki myös mahdollista, että hauska ilmaus on syntynyt vahingossa.
Yhdestä kielestä toiseen
Englannin kielessä on valtavasti lainasanoja eri kielistä: useiden arvioiden mukaan kymmeniä prosentteja englannin sanastosta on muuta kuin kotoperäistä. Edellä mainituista ilmauksista englantiin alkuaan lainattuja ovat esimerkiksi market, pasta ja sushi, kun taas vaikkapa come, open ja ale ovat englannin alkuperäistä germaanista sanastoa. Suomeenkin on omaksuttu suuri määrä lainasanoja vuosisatojen mittaan, mutta usein huomion kiinnittävät uudet, vielä vakiintumattomat lainat. Niistä osa muistuttaa koodinvaihdoksi kutsuttua ilmiötä, jossa siirrytään kielestä toiseen esimerkiksi kesken virkkeen – as we sometimes do (’kuten joskus teemme’).
Kielitoimiston sanakirja tuntee englannista suomeen sellaisenaan lainatun substantiivin smoothie. Adjektiivia smooth tai smoothie ei sanakirjassa esiinny, vaikka löysimme hedelmäjuomia myyvän liikkeen mainostelineestä ilmaisun ”Astetta smoothiempi päivä” (kuva 2). Mainoksessa on rakennettu englannin substantiivista suomalaisella päätteellä adjektiivin komparatiivimuoto, jonka varmasti toivotaan herättävän ohikulkijan mielenkiinnon – ja janon! Havaitsimme kaupungilla lisäksi adverbin ”smoothisti” mutta myös vähemmän tuoreita tai leikitteleviä lainoja: sanojen diili ja buusteri suomalainen kirjoitusasu heijastaa lähtökielen ääntämistä smoothieta tarkemmin mutta on etääntynyt englannin oikeinkirjoituksesta. Vaikka tällaiset hieman vakiintuneemmat lainat eivät enää tuntuisi englannilta, niissä on kuitenkin kyse maailmankielen vaikutuksesta suomeen.
Lopuksi
Suomi ja englanti kohtaavat suomalaisen kaupungin kaupallisessa kielimaisemassa monin tavoin. Erikielisiä mainoksia esiintyy lähekkäin saman kadun varrella tai liikkeen julkisivussa, samassa kyltissä voi yhdenlainen sisältö olla yhdellä kielellä ja toisenlainen toisella, tai sanojen kieltä voi olla vaikea edes tunnistaa, vaikka ne on helppo ymmärtää.
Kaupungin kielimaisemassa informaatiota välitetään vieraalla kielellä myös ilman käännöstä kansalliskielille, ja kuten osa edellä mainituista esimerkeistä osoittaa, englanniksi osataan olla myös moniselitteisiä ja luovia. Luotto kielimaisemassa kulkevien kielitaitoon vaikuttaa olevan vahva, ja moni kaupallisen keskustan toimija uskoo viestivänsä smoothimmin juuri englanniksi.
Lähteet
Alanen, Mirka 2012: Kieliresurssit ja niiden väliset suhteet Pajalan ja Pykeijän kielimaisemissa. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201301271123(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Hjort, Minna – Skaffari, Janne (tekeillä): Englantia Turun keskustan kielimaisemassa.
Laitinen, Mikko – Leppänen, Sirpa – Rautionaho, Paula – Backman, Sara 2023: Englanti Suomen kansalliskielten rinnalla. Kohti joustavaa monikielisyyttä. Valtioneuvoston kanslia. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-055-4(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Landry, Rodrigue – Bourhis, Richard Y. 1997: Linguistic landscape and ethnolinguistic vitality. An empirical study. – Journal of Language and Social Psychology 16 s. 23–49.
Piller, Ingrid 2003: Advertising as a site for language contact. – Annual Review of Applied Linguistics 23 s. 170–183.
Sjöblom, Paula 2006: Toiminimen toimenkuva. Suomalaisen yritysnimistön rakenne ja funktiot. Turun yliopisto.