Tulevaan aikaan voidaan suomen kielessä viitata monella tapaa. Kuva: Alexander Schimmeck. Unsplash.
Sain sähköpostiviestin, jossa eräs akateeminen seura ilmoittaa syksyn ohjelmastaan. Viestissä lukee muun muassa näin: ”Ennakkotietona jäsenille ja muille kiinnostuneille syksyn 2022 esitelmäaikataulu. Listaa tullaan päivittämään puuttuvien tietojen osalta.” Tavallisesti en välttämättä tulisi kiinnittäneeksi huomiota siihen, että viestissä käytetään tulla tekemään -futuurirakennetta (tullaan päivittämään), sillä rakenne esiintyy usein asiateksteissä. Sen sijaan kummastelisin, jos kuulumisiaan kertova ystäväni käyttäisi samaa ilmaisukeinoa: ”Tulen menemään Italiaan syyslomalla.” Luontevampaa olisi sanoa vaikkapa vain Menen Italiaan syyslomalla.
Tulevaa aikaa voidaan ilmaista monin eri tavoin
Kun suomen kielellä halutaan ilmaista puhehetken kannalta tulevaa tapahtumaa, vaihtoehtona on aina verbin preesensmuoto. Preesensiä voidaankin kutsua myös menemättömän ajan tempukseksi. Usein asiayhteydestä tai virkkeen muotoilusta selviää, sijoittuuko tilanne nykyhetkeen vai vasta tulevaan aikaan. Myös ajan adverbiaaleilla voidaan osoittaa, että kyse on tulevasta ajasta. Niinpä edellä mainitun lauseen voisi kirjoittaa myös seuraavalla tavalla: Listaa päivitetään myöhemmin puuttuvien tietojen osalta. Ilman myöhemmin-adverbiaalia lauseen voisi tulkita tarkoittavan, että listaa päivitetään parhaillaan. Ajallisten suhteiden ilmaisun kannalta tulla tekemään -rakenne onkin yksiselitteinen.
Tulevaa aikaa voidaan ilmaista myös niin sanotulla progressiivirakenteella eli olla menossa- tai olla tekemässä -rakenteella (Iso suomen kielioppi § 1546). Myös ne ovat verbin preesensmuodon tapaan periaatteessa kaksiselitteisiä ja voivat ilmaista sekä nykyhetkeä että tulevaa aikaa: Olen menossa Italiaan (syyslomalla). Välittömässä lähitulevaisuudessa tapahtuvaa tilannetta voidaan puolestaan ilmaista esimerkiksi olla tekemäisillään -rakenteella (– – tuntui niin kuin pääni olisi räjähtämäisillään, ISK § 1521).
Lisäksi suomen kielessä on monia erityyppisiä keinoja, joilla voidaan ilmaista myöhemmyyttä ylipäätään eli muuhunkin kuin puhehetkeen suhteutuvaa futuurisuutta. Tällainen keino on esimerkiksi perfekti (Iltaan mennessä me olemme selvinneet tästä, ISK § 1547). Myös tulla tekemään voi ilmaista tulevaa menneessä, sillä rakenteen finiittiverbi tulla taipuu kaikissa aikamuodoissa: Pian selvisi, että työ itse asiassa tuli olemaan kolmitahoista (ISK § 1548).
Tulevan ajan ilmaisuissa voidaan siis käyttää useampia keinoja. Kaikki keinot eivät kuitenkaan sovi samoihin konteksteihin rakenteensa tai niiden kantamien merkityspiirteiden vuoksi. Esimerkiksi tulla tekemään -rakenne esiintyy usein kolmannen persoonan yhteydessä ja varsinkin silloin, kun puhuja pitää tulevaa tapahtumaa varmana. Tämä käy ilmi tutkimuksestani, jossa tarkastelen rakenteen käyttöä Suomi24-keskustelupalstalla.
Subjekti yleensä kolmannessa persoonassa
Tulla tekemään -rakennetta ei käytetä pelkästään kirjakielessä, vaan se esiintyy myös vapaamuotoisessa kielenkäytössä.
Aineistoni keskusteluissa rakennetta käytetään suurimmaksi osaksi ilmauksissa, joissa on kolmannen persoonan subjekti. Subjektin tarkoite on tällöin usein eloton (Ideapark; keskustan kannatus). Esimerkki-ilmaisut on poimittu keskusteluista sellaisenaan.
1. Ideapark tulee menestymään ainakin viikonloppuisin, jos aukioloaikoja katsotaan.
2. Keskustan kannatus tulee menemään alle 10 prosentin lähiaikoina.
Voikin luonnehtia, että usein tulla tekemään -rakenteella ilmaistaan pikemminkin tapahtumia kuin kerrotaan aikeista. Tätä havaintoa tukee Miia Karttusen tutkimus (2018) puhujan tulevan toiminnan ilmauksista Pohjois-Karjalan ja Kainuun murteissa sekä nykypuhekielessä. Karttusen aineistossa tulla tekemään -rakenne ei esiinny kertaakaan.
Kun tulla tekemään esiintyy ensimmäisen persoonan yhteydessä, kirjoittaja viittaa yleensä tapahtumiin, jotka eivät ole hänen kontrollissaan:
3. Myöskään puhelinmyyjä ei selkeästi sanonut, että tulen saamaan ennakkolaskun heti sopimuksen vahvistuksen jälkeen.
4. Kaikki me tulemme kärsimään tästä pandemiasta vielä pitkään.
Laskun vastaanottaminen ja pandemiasta kärsiminen ovat tapahtumia, jotka pikemminkin koetaan tai läpikäydään kuin joiden toteutumisen hyväksi itse aktiivisesti toimitaan.
Ehdoton suhtautuminen tulevaan tapahtumaan
Suomi24-keskustelupalstalla tulla tekemään -rakenteen sisältävät ilmaukset kuvaavat usein sellaista tulevaisuuden tapahtumaa, joka näyttäytyy varmana. Kirjoittaja välittää saamiaan tietoja tai esittää omia johtopäätöksiään:
5. Alueiden 9 ja 11 kunnossapidon projektipäällikkönä tulee toimimaan Petri Nevanperä.
6. Kun pohjavesi on sepelitasossa, niin piha tulee routimaan takuuvarmasti tällä menolla.
Kun tulla tekemään -rakenteella on subjekti, jonka tarkoite on elollinen ja aktiivinen toimija, ilmauksessa on silloinkin usein eräänlainen ehdottomuuden sävy. Muut toimintavaihtoehdot vaikuttavat pois suljetuilta:
7. Ja tajuan vähemmälläkin, ettet tule päästämään irti ja menemään eteenpäin (– –).
8. Dieselillä tulen ajamaan vielä vuosikymmeniä etkä sinä voi asialle yhtään mitään.
9. En suosittele tätä yritystä kenellekään enkä tule tilaamaan uudestaan mitään ikinä.
Ehdottomuuden tulkinta syntyy asiayhteydessä, ilmauksen kokonaisvaikutelmasta. Toisaalta ilmauksia tarkastellessa voi myös osoittaa yksittäisiä sanavalintoja, jotka luovat ehdottomuuden sävyä. Esimerkiksi yllä olevissa ilmauksissa tällaisia ovat yhtään mitään sekä kenellekään, mitään ja ikinä.
Ehdottomuuden vaikutelmaa on myös ilmauksissa, joissa on ennustuksenomainen tai muutoin dramaattinen sävy:
10. Totuus ei tule palamaan tulessakaan.
11. Milloin tulen kohtaamaan miehen, jota olen koko elämäni etsinyt ja odottanut, ja johon tunnen aina välillä selittämättömän yhteyden?
Kiinnostavaa onkin pohtia, miksi juuri tulla tekemään -rakenne sopii tulevan tapahtuman ilmaisuihin, joissa on varmuuden ja ehdottomuuden sävy.
Mistä ehdottomuuden merkityspiirre johtuu?
Kun erilaisten rakenteiden merkitystä ja sen sävyä tarkastelee, on joskus vaikea sanoa, missä määrin merkitys on rakenteessa itsessään ja missä määrin se johtuu tekstiyhteydestä ja puheenaiheesta. Voisiko esimerkiksi tulla-verbin merkitys vaikuttaa futuurisen tulla tekemään -rakenteen merkitysvivahteeseen? Tulla ilmaisee etenevää liikettä, joka tapahtuu kohti tarkastelupistettä. Usein tämä tarkastelupiste on samassa paikassa kuin puhuja tai puhuteltava (Tuletko tänne?; Tulen teille illalla käymään), mutta se voi olla myös tulevaan aikaan viittaavissa ajan ilmauksissa. Esimerkiksi ilmauksissa kohta tulee talvi ja joulu on taas tulossa tuleva ajankohta sanallistetaan joksikin, joka vääjäämättä liikkuu puhujaa kohti (talvi, joulu). Voisikin ajatella, että tulla-verbi sopii hyvin sellaisiin ajan ilmauksiin, joissa tapahtuma tai toiminta vain ”tulee kohdalle” ilman, että sitä voi välttää.
Tulla tekemään -rakenteeseen sisältyvä ehdottomuuden merkityspiirre voi juontua kaukaa.
Sanoihin ja rakenteisiin voi myös tarttua merkityksiä käyttöyhteydestä, jossa ne usein esiintyvät. Koska tulla tekemään -rakennetta on käytetty jo ennen nykysuomea muiden kielten futuurirakenteiden vastineena käännösteksteissä, rakenteeseen sisältyvä ehdottomuuden merkityspiirre voi juontua jo kaukaa. Merkityksen muodostumiseen vaikuttaakin moni asia.
Kielenkäyttötilanteissa ei kuitenkaan yleensä ehditä pohtia rakenteiden piileviä merkityksiä tai ylipäänsä rakenteiden valintaa kovin syvällisesti. Kun ilmaus on luonteva, kielellisiä valintojaan ei välttämättä edes itse huomaa. Kielitaju puolestaan yleensä kertoo, millaisten tilanteiden kuvaajaksi rakenne sopii. Yksinkertaisinta onkin vain todeta, että tulla tekemään hakeutuu ehdottomuuden sävyä kantaviin ilmauksiin, joiden kuvaamat tapahtumat ovat ikään kuin itsestään tapahtuvia tai joissa toiminta halutaan esittää yksinomaisena vaihtoehtona.
Sopiiko tulla tekemään neutraaliksi futuurin ilmaisukeinoksi?
Tutkimuksessani havaitsin, että Suomi24-palstalla tulla tekemään -rakennetta käytetään toisinaan myös ilmaisuissa, joissa kirjoittaja kertoo omista aikeistaan:
12. Seuraavan Italianmatkani tulen tekemään sukulaisnaisen ja hänen italialaisen miehensä luo Livornoon, joka on jo paljon etelämmässä.
Esimerkissä kirjoittaja vaikuttaa lähinnä tuovan esiin omia suunnitelmiaan, eikä mikään seikka tekstiyhteydessä tuo esiin, että sävy olisi muu kuin neutraali tulevan tapahtuman ilmaus. Tutkimusaineistossani tällaiset muotoilut ovat harvinaisia, mutta tulla tekemään esiintyy kielenkäytössä todennäköisesti myös silloin, kun kerrotaan aikeista ja suunnitelmista ilman, että tilanteeseen liittyisi minkäänlaista epäaktiivisuuden tai ehdottomuuden sävyä. Tällöin voi olla kyse siitä, että ilmaisussa pyritään yksiselitteisyyteen, tai siitä, että osa kielenkäyttäjistä yksinkertaisesti mieltää rakenteen sopivan myös omista aikeista kertomiseen.
Rakenteen käyttöä vapaamuotoisessa kielenkäytössä selittänee myös se, että tulla tekemään esiintyy etenkin asiateksteissä. Niinpä sen käyttö voi tuntua sopivan tavoiteltuun asialliseen tyyliin. Tulkinnat rakenteen merkityksen ja tyylin sävyistä voivatkin vaihdella kielenkäyttäjäyhteisössä.
Oman tutkimukseni perusteella voi luonnehtia, että tulla tekemään ei ole samalla tavalla neutraali tulevan tapahtuman ilmaus kuin verbin preesensmuoto. Esimerkiksi kielenoppijalle voisikin tuoda esille, että vapaamuotoisessa kielenkäytössä rakennetta käytetään usein silloin, kun ilmaisussa haetaan eräänlaista painokkuutta, eikä se siksi välttämättä ole luonteva tulevista tapahtumista ja varsinkaan aikeista kertomiseen, kun syytä painokkuuteen ei ole. Äidinkielisten oppilaiden ja opiskelijoiden kanssa taas voisi olla kiinnostavaa keskustella kielitajusta ja siitä, millaisissa tilanteissa he valitsevat verbin preesensmuodon ja millaisissa tulla tekemään -rakenteen.
Lähteet
ISK = Hakulinen, Auli – Vilkuna, Maria – Korhonen, Riitta – Koivisto, Vesa – Heinonen, Tarja Riitta – Alho, Irja 2004: Iso suomen kielioppi. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. http://scripta.kotus.fi/visk(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Karttunen, Miia 2018: No pittää kahttoo. Puhujan tulevan toiminnan ilmausten kielioppia ja pragmatiikkaa. Joensuu: Itä-Suomen yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-2711-8(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Katso myös
Siiroinen, Mari 2022: Tulla tekemään -futuurin historiaa kirjoitetussa suomessa. – Kielikello 3/2022. https://www.kielikello.fi/-/tulla-tekemään-futuurin-historiaa-kirjoitetussa-suomessa(avautuu uuteen ikkunaan)