Siirry sisältöön

3/2022

”Eikähän se Matti aevan kampela ollu”
kampela murteissa

Hanna Liimatainen

Murteissa kampelaksi on vanhastaan voitu luonnehtia niin rekeä kuin hiihtäjääkin. Kuten voi arvata, ei tällaisissa tapauksissa kyse ole kalan nimityksestä. Millaisia merkityksiä kampela-sanalla siis on suomen murteissa? ​​​​​​​

Murteet ja slangi

”Itket voimakkaasti tai naurat voimakkaasti”
katsaus emojien merkityksiin

Olli Tamminen

Perushymy vai ärsyyntynyt? Ahdistunut vai kujeileva? Itkua vai naurua? Emojit ovat nykyään tärkeä osa virtuaalista kielenkäyttöä, mutta siitä, mitä emojit tarkoittavat, ei olla yksimielisiä. Ei etenkään silloin, kun eri-ikäiset viestivät toisilleen.

Tunteet ja asenteet

Kolme aaltoa, rokotus ja karanteeni
varhaisnykysuomen alkupuoliskon kehitys vuosina 1810–1845 julkaistun kirjallisuuden valossa

Petri Lauerma

Suomen kirjakielen kehitys eteni 1800-luvun alkupuolella vaiheittain aaltoina, kuten koronapandemia 2020-luvulla. Rokotuksia ja karanteenejakin varhaisnykysuomen kauteen sisältyy.

Vanha kirjakieli

Aukeama Jaakko Juteinin teoksesta Suomalainen, eli runo ahkeruudesta Suomessa.

Lukutaito uuteen nousuun
kansallisella lukutaitostrategialla uutta suuntaa lukutaitotyölle

Leena Nissilä, Pia Lumme

Lukutaito on tärkeä kansalaistaito, jota ilman on vaikea tulla toimeen länsimaisessa informaatioyhteiskunnassa. Suomalaisnuorten lukutaito on edelleen kansainvälisesti verrattuna hyvä, mutta tilanteen säilyttämiseksi ja parantamiseksi tarvitaan määrätietoista työtä. Lukutaitostrategiassa on määritelty suuntaviivat ja toimenpiteet, joiden avulla lukutaitoa voidaan vahvistaa.​​​​​​​

Kielen opetus ja oppiminen

Lukutaitoa tarvitaan

Sari Maamies

Kahvipöydässä syntyi keskustelua emojeista, varsinkin siitä tavallisesta hymynaamasta (​​​​​​​🙂). Meille vähintään keski-ikäisille tuo kuvahan kai …

Toimitukselta

Millaisia tulevaisuuden tapahtumia tulla tekemään -futuurilla ilmaistaan?

Heidi Niva

Tulevaa aikaa voidaan ilmaista erilaisilla keinoilla. Tulla tekemään -rakenne voi selkeyttää ilmauksen ajallisia suhteita tai tuoda siihen mukaan tietynlaista painokkuutta. Kaikkiin tilanteisiin se ei kuitenkaan ole luonteva valinta.

Oikeinkirjoitus ja kielioppi

Pöydällä parikymmentä eriväristä herätyskelloa.

Pasi Kuikka Tikkurilan kirkossa
Vuoden nimi -menestyjien tarkastelua

Lasse Hämäläinen

Vuoden nimi -palkinnon voittajia ja finalisteja tarkastellessa käy ilmi, että nimiasiantuntijoihin vetoaa kotimaisten kielten käyttö ja valintojen yhteiskunnallinen vaikuttavuus.

Nimet

Osoitekyltti Liisankadun ja Unioninkadun kulmassa. Vieressä jalankulkijoiden liikennevalo vihreänä, yllä kellastuva lehtipuu.

Saisinko puhua suomea?

Jeongdo Kim, Minnaleena Toivola, Leena Maria Heikkola, Antti Saloranta

Monilla suomenoppijoilla on kokemuksia siitä, että omaa kielitaitoa on vaikea päästä kokeilemaan ja kehittämään, koska äidinkieliset suomen puhujat vaihtavat usein keskustelun kielen englanniksi. Tätä ilmiötä ja sen syitä tarkastellaan Kohti tasa-arvoisempaa keskustelukulttuuria Suomessa -hankkeessa.

Monikielisyys

Kaupan kassa. Liukuhihnalla ostoksia ja kassalla asiakas, takana pari muuta pakkaamassa omia ostoksiaan.

Sanitaatiosta suomeksi

Henna Makkonen-Craig

Kysymys Voiko vierassanaa sanitaatio käyttää suomenkielisissä teksteissä? Pitäisikö se ilmaista jotenkin ”suomalaisemmin”? Vastaus Kaikkia vierasperäisiä …

Lainasanat

Kaivon kansi kadulla, päällä pari syksyistä lehteä. Kannessa Helsingin vaakuna ja teksti "Helsingin Vesi – Helsingfors Vatten".

Silkkisiä sanoja ja teräviä kannanottoja
kirjoituksia karjalasta ja muista vähemmistökielistä

Leena Joki

Karjalan kielen, kielikontaktien ja monikielisyyden tutkija, Mainzin yliopiston professori Anneli Sarhimaa täytti vuoden 2022 helmikuussa …

Vähemmistökielet