Nykykieltä kuvaavassa Kielitoimiston sanakirjassa on hakusana, jonka eräs esimerkki on luultavasti pysynyt koskemattomana siitä saakka, kun se julkaistiin Nykysuomen sanakirjan toisessa osassa vuonna 1953. Esimerkkiin on lähes 70 vuoden ajan kiteytynyt ajatus miesten keskinäisestä erottelusta, mitä tänä päivänä voidaan pitää vahingollisena.
Kyse on sanakirjan ja-artikkelista ja sen esimerkistä On ero miehellä ja miehellä. Esimerkki ei ole ainoa laatuaan, sillä osa Kielitoimiston sanakirjan esimerkeistä polveutuu Nykysuomen sanakirjasta asti. Siksi sanakirjassa voi olla vanhoja sanoja ja sanontoja, joihin sisältyy oman aikansa arvotuksia. Sukupuolten esittämisestä sanakirjassa on kirjoittanut aiemmin Kielikellossa 4/2007 Eija-Riitta Grönros.
Esimerkin innoittamana selvitin maisterintutkielmassani Kielitoimiston sanakirjan mieskuvaa tarkastelemalla henkilötarkoitteisia substantiiviartikkeleita, joiden esimerkeissä esiintyy mies-sana (esim. heittiö: Mies oli juoppo heittiö). Esimerkkeihin keskittymisen myötä aineistoon nousi myös sana-artikkeleita, joissa hakusana itsessään ei viittaa henkilöön, vaan henkilötarkoitteisuus käy ilmi hakusanan sisältävästä ilmauksesta (esim. parta: vanhat parrat; viinamäki: viinamäen mies). Sanakirjan laajuuteen nähden otos on varsin pieni ja paljastaa siksi vain siivun sanakirjan erilaisista miehistä.
Tässä kirjoituksessa esittelen hegemonisen maskuliinisuuden näkökulmasta heistä kolme: toimettomat miehet, työteliäät miehet sekä miehekkäät ihannemiehet. Vaikka sanakirja ei itse arvota miestä, aktiivisuus, kyvykkyys ja miehekkyys näyttäytyvät sanakirjan esimerkeissä avaimina miehuuden lunastamiseen – sekä sen menettämiseen.
Kelvottomat tyhjäntoimittajat
Kielitoimiston sanakirjassa mies esiintyy monissa sana-artikkeleissa, joista välittyy yhteiskunnallinen osattomuus. Tähän miehen ajaa toimettomuus, alkoholin haittakäyttö ja yhteiskunnan laitapuolella kulkeminen, jotka asettuvat sana-artikkeleissa eräänlaiseen jatkumoon.
Toimettomia miehiä ovat sanakirjassa erilaiset hunsvotit, joutilaat vetelykset ja kelvottomat tyhjäntoimittajat. Heidän joukkoonsa kuuluvat esimerkiksi hulttio, kekkale, ketale, ketkale, kutale, retale ja rontti. Sana-artikkeleiden selitteissä erilaiset läheiset synonyymit vilisevät toistensa lomassa, minkä vuoksi eri vetelykset limittyvät toisiinsa.
hulttio miehestä: kelvoton tyhjäntoimittaja, renttu, retku, hunsvotti, retale, ketale, heittiö. Hulttio mies.
kekkale ark. tyhjäntoimittaja, vetelys, hulttio, hunsvotti, kutale, ketale. Miehen kekkale.
ketale ark. 1. joutava tyhjäntoimittaja, vetelys, heittiö, kutale. Mokoma miehen ketale!
ketkale ark. kutale, ketale, kekkale. Joutilas miehen ketkale.
kutale ark. joutava tyhjäntoimittaja, vetelys, ketale, hulttio, heittiö. Mokoma miehen kutale.
retale 2. halv. vars. miehestä: renttu, heittiö, ketale, kutale. Miehen retale.
rontti ark. lurjus, hunsvotti, heittiö, roikale. Vetelä miehen rontti.
Silmiinpistävää on, että hakusanoista vain hulttio ja retale tarkoittavat ’miestä’ tai ’varsinkin miestä’, vaikka mies on päätynyt jokaisen edellä mainitsemani sana-artikkelin esimerkkiin. Lisäksi esimerkit ovat varsin moittivia ja miestä suorastaan kirotaan toimettomuutensa vuoksi genetiivin avulla (Miehen kekkale). Viestiä painotetaan kuvaavilla adjektiiveilla (Joutilas miehen ketkale) tai käyttämällä väheksyvää, halveksuvaa ja ivallista mokoma-sanaa (Mokoma miehen ketale!). Esimerkeissä genetiivi-ilmauksilla osoitetaan vetelyyden määrittävän koko miestä.
Heittiö-artikkelissa mies ajautuu yhä enemmän yhteiskunnan ulkopuolelle, kun vetelyyden ohella hän näyttäytyy vilpillisenä lurjuksena ja alkoholin haittakäyttäjänä (Mies oli juoppo heittiö). Selitteen merkitykset ’lurjus’ ja ’kelmi’ toistuvat myös roisto-artikkelissa, jonka esimerkissä se mies on suuri roisto.
heittiö lurjus, kelmi, hunsvotti. Mies oli juoppo heittiö.
roisto lurjus, heittiö, kelmi, konna; rikollinen. Se mies on suuri roisto.
Rappion kierrettä syventää entisestään miehen haitallinen suhde alkoholiin, josta jo juoppo heittiö antaa maistiaisen. Kielitoimiston sanakirjassa alkoholiin liittyvät mieskohtalot toistuvat muun muassa artikkeleissa doku, juoppo ja rapajuoppo. Toisaalta läheisissä artikkeleissa spurgu, puliukko, pultsari ja rappioalkoholisti ei ole esimerkkejä lainkaan.
doku slg. 1. juoppo, alkoholisti, humalainen. Mies on vanha doku.
juoppo yhtenään, vähän väliä juopotteleva (henkilö), alkoholisti. Juoppo mies.
rapajuoppo halv. pahasti alkoholisoituneesta. Rapajuoppo koko mies!
Kielitoimiston sanakirjassa juoppo on varsin usein mies, sillä sanapari juoppo mies toistuu artikkeleiden kelkka (Joutua juopon miehen kelkkaan ’juopon kanssa naimisiin’), risti (Hänellä on juoppo mies ristinään) ja vastus (Sai juoposta miehestään iänikuisen vastuksen) esimerkeissä, mutta ei selitteessä: juoppo mies typistyy kelkka-artikkelin selitteessä vain ’juopoksi’.
Vaikka esimerkeissä juoppo mies on kohtalokas valinta kumppanilleen, voidaan miehen ja alkoholin liitto nähdä kielessä vahvana, sillä mies esiintyy jopa yleistävästi alkoholiin liittyvissä ilmauksissa nauttia miestä väkevämpää ja olla viinamäen mies. Tämä voi johtua siitä, että alkoholi on vanhastaan ollut miesten juoma – keino rakentaa yhteisöllisyyttä ja todistaa päihteiden sietokykyä.
mies 4. eräissä kiinteissä yhtymissä; (vars. yhdyssanojen jälkiosana) joskus myös. yl. ihmisestä, henkilöstä. Nauttia miestä väkevämpää viinaa.
viinamäki Leik. Olla viinamäen miehiä alkoholin käyttäjä, ryyppymies.
Kovin kohtalo lienee kuitenkin viina-artikkelin miehellä: esimerkissä viina vei miehen eli mies joko alkoholisoituu tai jopa kuolee alkoholin haittakäytön takia.
Työ miehen kunnia
Työ avaa omanlaisensa areenan miehisen arvon lunastamiselle, sillä suomalaisessa yhteiskunnassa miehen arvon on perinteisesti ajateltu rakentuvan pitkälti sen mukaan, kuinka paljon ja hyvin hän työtään tekee ja mikä hänen asemansa on muihin miehiin verrattuna. Tämä ajatus toistuu aineiston muutamien sana-artikkelien esimerkeissä.
Vaikka tiettävästi kukaan ei ole seppä syntyessään, miehiä voidaan työn kontekstissa arvottaa iän ja kokemuksen perusteella. Sanakirjassa iän ja kokemuksen vaikutus kiertyy parran ympärille: maitoparrat ovat esimerkissä halveksunnan kohteena, koska kokemuksen puutteen vuoksi heistä ei ole miesten töihin. Heihin nähden edukseen saattavat erottua esimerkiksi vanhat parrat eli vanhat miehet ja kokeneet jäsenet.
maitoparta halv. kokemattomasta nuoresta miehestä. Ei ole maitoparroista miesten töihin.
parta 1. Kuv. Vanhat parrat vanhat miehet, vanhat kokeneet jäsenet tms.
Nuori ikä ei kuitenkaan itsessään ole peruste jyrkälle erottelulle, sillä kokemattomuutta voi paikata ahkeruudella. Esimerkiksi poika ’nuorukaisena’ tai ’miehenä’ pääsee tuttavalliseen asemaan ja saa osakseen ihailua ja kehuja osoittamalla erityistä ponnekkuutta työssä.
poika 3. (vars. leik. t. tuttavallisessa sävyssä) yl. nuorukaisista ja miehistä. Erik. b. ihailevasti tai kehuskelevasti. Aika poika, kova poika miehekseen, tekemään työtä.
Keskeisintä hyväksynnän lunastamisessa ei kuitenkaan ole miesten välinen kilvoittelu kokeneisuudessa tai ahkeruudessa, vaan kykeneminen miesten töihin. Silloin mieheltä odotetaan paitsi täysikasvuisuutta myös miehekkäinä pidettyjä ominaisuuksia, jopa miehen työn tekemistä. Tämän riman saavuttaa ja ylittää mies, joka esimerkiksi on kova poika miehekseen.
Myös työtehtävät ja niihin liittyvät arvoasemat erottelevat miehiä. Kielitoimiston sanakirjassa mies tarkoittaa muun muassa ’erityistä arvoasemaa vailla olevaa, tavallista miestä’, jonka asema suhteutuu esimerkissä työnjohtajaan. Tällöin mies on samankaltaisessa rivimiehen asemassa kuin kenttämies eli ’kentällä toimiva mies’, joka esimerkissä kuitenkin hivuttautuu lähemmäs rahaa ja valtaa.
mies 1. Erik. b. arvo-, virka- tm. asemaa ajatellen: erityistä arvoasemaa vailla oleva, tavallinen mies. Työnjohtaja ja kolme miestä.
kenttämies 1. Vakuutusyhtiön, puolueen kenttämiehet kentällä toimivat miehet.
Vallan ja vastuun kyljessä ovat myös mies-artikkelin miehet, jotka tarkoittavat ’jäseniä’ ja ’tukijoita’ ja jotka yrittävät esimerkeissä suojella puolueen tai johtajan valtaa.
mies 4. Erik. a. jnk yhteisön, ryhmän tms. jäsenistä. Johtajan lähin mies. Presidentin miehet tukijat, läheiset avustajat. Puolue pyrki täyttämään virat omilla miehillään.
Räikeimmillään vallan suojelussa on kyse miehistä, jotka joiltakin ominaisuuksiltaan vertautuvat toisiinsa ja ovat jopa veljien kaltaisia – ja tulevat siksi suosituiksi veli-artikkelin hyvä veli -järjestelmän mukaisesti. Järjestelmä kuitenkin itsessään luo vaikutusvaltaa haluaville miehille samankaltaisuuden vaatimuksen, mikä sulkee ulkopuolelle suuren osan miehistä, naisista puhumattakaan.
veli 3. Hyvä veli -järjestelmä (vaikutusvaltaisten) miesten keskinäisestä suosinnasta virkojen täytössä, etujen ajamisessa yms.
Näkyvimmän miehen asemaan voi kuitenkin päästä vain huomattavin ja paras eli ykkösmies. Samassa miehen uutteruuden alue laajenee myös urheiluun, jossa valokeilaan pääseminen edellyttää erityistä taidokkuutta, kilpailukykyä ja voittamista.
ykkösmies Järjestön, hiihdon ykkösmies näkyvin, huomattavin, paras mies.
Saadakseen arvostusta miehen tulee todistaa kyvykkyytensä ja yltää odotuksia parempiin tuloksiin. Kun miehen odotetaan hallitsevan miesten työt ja tekevän miehen työn, työstä muodostuu seikka, joka parhaimmillaan tuottaa miehelle kiitosta ja arvonantoa, siis kunniaa. Voimakkaimmin miehistä arvoa määrittävät eräät vakiintuneet sanonnat, kuten juuri tehdä miehen työ, joissa miehekkyyden ihanteita ilmaistaan mies-sanan avulla.
Kesti kuin mies
Miehestä polveutuvat lopulta syyt sille, miksi kelvotonta tyhjäntoimittajaa moititaan toimettomuudesta ja miksi työtä tekevältä mieheltä odotetaan kyvykkyyttä. Kielitoimiston sanakirjan mies-artikkelissa on lukuisia esimerkkejä ilmauksista, jotka esittävät miessukupuolen myönteisinä ja miehekkäinä pidettyjä ominaisuuksia. Niissä näkyvät myös mieheen liittyvät ihanteet.
Aivan ensin miehen tulee kasvaa täydeksi mieheksi. Tie kohti täysikasvuista miestä voidaan osoittaa jo pienelle pojalle nimittämällä häntä pikku mieheksi tai toteamalla hänen olevan jo iso mies. Miehen ikään kuitenkin joko tullaan tai päästään, mikä ikä-artikkelin mukaan tapahtuu 50-vuotiaana: tulla, päästä miehen ikään tav. ’täyttää 50 vuotta’.
mies 1. täysikasvuinen miessukupuolta oleva ihminen. Hän on jo täysi mies. Puhua asioista miesten kesken, kuin mies miehelle. Otella mies miestä vastaan. Tulla, päästä miehen ikään ks. ikä 2.
mies 1. Erik. a. pojasta. Pikku mies myös →←. Sinähän olet jo iso mies.
Keskeisimpänä täysikasvuisen miehen ominaisuutena näyttäytyy kyky kohdata muut miehet vertaisinaan, esimerkiksi puhumalla asioista kuin mies miehelle ja ottelemalla mies miestä vastaan. Miehekäs mies puolestaan osoittaa paitsi täysikasvuisuutta myös rehtiyttä ja suoraselkäisyyttä, kun hän tarjoaa miehen vastuksen, puhuu miehen puhetta ja tekee miehen työn. Miehistä miehekkäin on kuitenkin ykkösmiehen kaltainen miesten mies eli ’todellinen mies’ tai ’paras mies’.
mies 2. miessukupuolen myönteisinä pidettyihin ominaisuuksiin, miehekkyyteen viittaavissa ilmauksissa. Olla mies paikallaan. Kesti kuin mies, miehen lailla [vastoinkäymiset]. Se on miehen puhetta. Teki miehen työn. Tarjosi miehen vastuksen. Onko sinussa miestä [= kykenetkö] pysymään sanojesi takana? Miesten mies todellinen mies, parhaita miehiä.
Monissa fraaseissa mies viittaa miehekkyyteen: kun kysytään, onko miehessä miestä pysymään sanojensa takana, ei ainoastaan kyseenalaisteta luotettavuutta vaan myös miehekkyyttä. Miehen, jolla on myönteisiä ja miehekkäitä ominaisuuksia, voidaan sanoa olevan mies paikallaan, mikä on lähellä sydän-artikkelin ’hyväsydämistä ja lempeää’ tarkoittavaa ilmausta olla sydän paikallaan.
Pehmeyttä ei kuitenkaan miehekkäälle miehelle sallita, vaan vastoinkäymiset tulee kestää kuin mies tai miehen lailla. Peräänantavuuden ja alistuvuuden vuoksi voidaan kyseenalaistaa miehen koko miehuus. Näin tehdään artikkeleiden lullukka, tossu ja surkimus esimerkeissä suhteuttamalla pehmeäluonteisten miesten ominaisuudet translatiivin avulla siihen, mitä pidetään miessukupuolelle sopivana ja odotettuna.
lullukka pehmeästä, tahdottomasta, peräänantavasta ihmisestä. Lullukka mieheksi.
tossu 4. kuv. a. pehmeäluonteinen ja saamaton ihminen. Tavallinen tossu mieheksi!
surkimus surkea olento; rääpäle. Oikea surkimus mieheksi.
Samankaltaisesti miestä voidaan moittia sanaparien aikuinen mies ja iso mies avulla. Sana-artikkelien helma (Aikuinen mies ja roikkuu äitinsä helmoissa) ja lapsekas (Iso mies ja noin lapsekas!) esimerkeissä vedotaan täysikasvuisen miehen itsenäisyyteen ja kypsyyteen. Keskiössä on ja-sana, jolla toisiinsa sopimattomia asioita voidaan rinnastaa ihmetellen tai jopa halveksuen.
Miesten erottelun voimakkain seuraus voi olla miehuuden menettäminen. Tämä havainnollistuu Kielitoimiston sanakirjan mikään-artikkelissa, jonka esimerkkiä (Hän ei ole mies eikä mikään) seuraava selite havainnollistaa, millainen miehuutensa menettänyt mies on: ’hän ei käy miehestä, on miehenä kelvoton (saamaton, pelkuri, kykenemätön tms.)’. Selitteen piiriin näyttävät kuuluvan niin vetelät hulttiot, kokemattomat maitoparrat kuin tahdottomat lullukat.
Joidenkin sanojen ja sanontatapojen perusteella miehen ja miehen ero on joskus pienestä kiinni: mies joko on mies tai ei ole. Miehistä arvoa alentavat etenkin saamattomuus, kykenemättömyys ja tahdottomuus. Edes myönteisiksi mielletyt ilmaukset eivät ole yksinomaan myönteisiä. Esimerkiksi ilmaus kestää kuin mies sisältää vanhanaikaisia odotuksia, joita tänä päivänä ravistellaan. Positiivista kuitenkin on, että tällaisia ilmauksia käytetään myös ironisesti.
Erilaisilla kielteisiäkin mielleyhtymiä herättävillä ilmauksilla on paikkansa sanakirjassa silloin, kun ne ovat vakiintuneita. Samalla kuitenkin sillä on väliä, missä yhteydessä ilmaukset esitetään, koska sukupuolten esittämiselle pitää myös sanakirjassa olla syy. Voikin kysyä, onko vaikkapa ja-artikkelin esimerkki On ero miehellä ja miehellä tarpeen tai voisiko esimerkin mies-sanat korvata jollain toisella sanalla niin, että sanontatavan idea aidosti säilyy.
Lähteet
Aho, Timo 2018: Driving through neoliberalism. Finnish truck drivers constructing respectable male worker subjectivities. – Charlie Walker & Steven Roberts (toim.), Masculinity, labour, and neoliberalism. Working-class men in international perspective s. 289–310. London: Palgrave Macmillan.
Grönros, Eija-Riitta 2007: Mies ja nainen sanakirjassa. – Kielikello 4/2007. https://www.kielikello.fi/-/mies-ja-nainen-sanakirjassa(avautuu uuteen ikkunaan)
Grönros, Eija-Riitta 2013: Sanakirjojen normatiivisuus ja deskriptiivisyys. – Laura Tyysteri & Kaisa Lehtosalo (toim.), Hyvä sanakirja. Tieteellisiä, käytännöllisiä ja eettisiä näkökulmia leksikografiaan s. 35–52. Turku: Turun yliopisto.
Huupponen, Krista 2021: On ero miehellä ja miehellä. Kielitoimiston sanakirjan mieskuva. Maisterintutkielma. Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitos.
Mantila, Harri 1998: Jätkät ja jässikät, donjuanit ja gentlemannit eli Perussanakirjan mieskuva. – Vesa Heikkinen & Harri Mantila (toim.), Tuppisuinen mies. Kirjoitelmia sukupuolesta, kielestä ja kulttuurista s. 15–31. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Siiroinen, Mari 1988: Aito naisellinen tunteenpurkaus eli Nykysuomen sanakirjan naiskuva. – Lea Laitinen (toim.), Isosuinen nainen. Tutkielmia naisesta ja kielestä s. 41–46. Helsinki: Yliopistopaino.
Vilkuna, Kustaa H. J. 2014: Viina miehen mitta. Vapaa-ajalla rakennettu miehekkyys 1550–1850. – Pirjo Markkola, Ann-Catrin Östman & Marko Lamberg (toim.), Näkymätön sukupuoli. Mieheyden pitkä historia s. 92–113. Tampere: Vastapaino.