Kysymys: Miksi jotkut radion ja television toimittajat ääntävät yhdyssanoja niin, että pääpaino tulee muualle kuin ensimmäiselle tavulle, esimerkiksi tähän tapaan: sääTIEdotus, pätkäpääMInisteri? Monia kuuntelijoita tapa häiritsee.
Vastaus: Tällainen yhdyssanojen painotus mainitaan silloin tällöin erilaisilla ärsyttävien kieli-ilmiöiden listoilla. Siitä on myös lähetetty useita havaintoja Kielitoimiston yleiskielen seuruutalkoisiin (ks. www.kotus.fi). Virheellinen painotus voi aiheuttaa myös virhetulkintoja.
Suomen kielessä sanan pääpaino on tavallisesti ensimmäisellä tavulla riippumatta sanan pituudesta ja ensimmäisen tai toisen tavun pituudesta. Sen perustehtävänä on osoittaa sanojen rajoja. Seuraavissa esimerkeissä isoin kirjaimin on merkitty se tavu, jolle pääpaino sijoittuu:
SAde, UKkonen, TUUlinen
Paino on periaatteessa tärkeä yhdyssanoja ja erilleen kirjoitettavia sanaliittoja erottava tekijä: yhdyssanassa on pääpaino sanakokonaisuuden alussa (MUStamakkara, RANtakuntoon), mutta sanaliitossa painottuu kunkin sanan alku (MUSta MAKkara, RANta KUNtoon). Sanoja irrallaan tuotettaessa ero onkin yleensä selvä, mutta puheen virrassa ero kalpenee. Puheessa ensimmäinen tavu ei siis välttämättä selvästi erotu muita painollisempana.
Tuolla on taas se iso/lokki saalista vaanimassa.
Näillä vinkeillä ranta/kuntoon neljässä viikossa!
Tavallisesti ilmauksen esitysyhteys ohjaa kuulijaa oikeaan tulkintaan. – Painotussääntö ei tosin sovi partikkeleihin, sillä monet erilleen kirjoitettavat tapaukset ääntyvät yhdyssanamaisesti yksipainoisina: LUkuun ottamatta, SItä vastoin.
Myös erilaisissa vastakkain asettelevissa, korjaavissa tai muuten tunnepitoisissa ilmauksissa paino on usein muualla kuin sanan alussa. Tällöin puhutaan lause- tai lausumapainon vaihteluista:
Repussa onkin villaSUkat, ei -paitaa, aHaa!
Sanoin, että paitani on hiiLENvärinen eikä hiiRENvärinen.
NimenOmaan!
Sen sijaan sellaiset kysymyksessä mainitut yhdyssanat kuin sääTIEdotus ja pätkäpääMInisteri kuuluvat tekstilajiin, jonka on tarkoitus edustaa radion tai television neutraalin asiatyylistä uutis- tai kuulutuspuhetta. Yleisperiaatteen vastaiset painotukset pistävät tällaisissa yhteyksissä korvaan ja suotta ohjaavat kuulijaa kiinnittämään huomiota muuhun kuin itse asiasisältöön:
Asiasta neuvotellaaan maananTAIna.
Nyt seuraa sääTIEdotus.
Poikkeavat painotukset voivat etenkin kolmi- tai useampiosaisissa yhdyssanoissa aiheuttaa jopa sen, että kokonaisuutta on ensin vaikea hahmottaa. Seuraavien esimerkkien kaltaisia painotuskömmähdyksiä syntyy erityisesti kirjoitettua tekstiä ääneen luettaessa. Ne osoittavat, että painotukseen kannattaa asiallisiksi tarkoitetuissa yhteyksissä todella kiinnittää huomiota. (Osa esimerkeistä on saatu yleiskielitalkoista.)
pää-äänenKANnattaja (kyseessä ei ole ”pää-ääni” vaan tärkein äänenkannattaja)
varapuheenJOHtaja (ei ”varapuhe” vaan varalla oleva puheenjohtaja)
sivuelinKEIno (ei ”sivuelin” vaan toissijainen elinkeino)
lehtivuosiKERta (ei ”lehtivuosi” vaan lehden vuosikerta)
matkavuoroKAUsi (ei ”matkavuoro” vaan matkaan kulunut vuorokausi)
keskusrikosPOliisi (ei ”keskusrikos” vaan tärkeässä asemassa oleva rikospoliisi)
lisäjarruVAlo (ei ”lisäjarru” vaan ylimääräinen jarruvalo)
leirijumalanPALvelus (ei ”leirijumala” vaan erityinen jumalanpalvelus)