Päiväys ja henkilötunnus

Kielitoimiston puhelinneuvonnasta kysellään jatkuvasti, millaisia ajanilmauksia alkaneella 2000-luvulla käytetään. Kysytään muun muassa, voidaanko päivämäärän vuosiluku merkitä nyt nollien avulla, siis vaikkapa 15.3.00, ja ensi vuonna vastaavasti 15.3.01. Vastaus on, että ainakin kirjeen päiväyksessä ja vastaavissa yhteyksissä olisi hyvä käyttää koko vuosilukua, mutta jos esimerkiksi lomakkeessa on tilaa vain kahden merkin verran, käyvät tietysti nollatkin. Yksi nolla sen sijaan ei riitä, vaikka joissain tietotekniikkayhteyksissä vuosiluku ilmaistaan yhdelläkin, vuosiluvun viimeisellä, merkillä.

Kahta merkkiä, tänä vuonna siis kahta nollaa, käytetään myös koodeissa, mm. henkilötunnuksissa. Niissä eri vuosisadoilla syntyneet erotetaan lisäksi merkillä siten, että 1800-luvulla syntyneillä on tunnuksessaan syntymäajan jälkeen plusmerkki (+), 1900-luvulla syntyneillä yhdysmerkki (-) ja 2000-luvulla syntyneillä kirjain A.

Ensikymmen ja ensikymmenlukulaiset

Entä kuinka ilmaista uuden sata- ja tuhatluvun ensimmäistä kymmenvuotisjaksoa? Sana kymmenluku kuvaa vasta seuraavaa, ykkösellä alkavaa vuosikymmentä (2010–2019). Vilkaisu historiankirjoihin kertoo, että edellisestä vuosisadanalusta puhutaan yleensä käyttämällä ilmauksia ensimmäinen vuosikymmen tai kymmenen ensimmäistä vuotta, usein vain vuosisadanvaihde. Lyhyttä, termimäisempää ilmausta on kuitenkin nyt kaivattu, ja suomen kielen lautakunta on suosittanut sanaa ensikymmenluku tai vain ensikymmen (ks. Kielikello 1/1996). Kuusikymmenlukulaisia vastaava sana olisi sitten ensikymmenlukulaiset. Ensikymmentä suositetaan esimerkiksi nollakymmenen sijasta.

Varsinkin eri kymmenlukuja vertailtaessa kaivattaisiin myös lyhyttä numeroilmausta, samanlaista kuin vaikkapa 90-luku. Ainoa mahdollisuus esimerkiksi taulukossa on tällöin 00-luku. Kirjoitettuna se toimiikin, mutta ääneen luettaessa syntyy ongelma: olisiko sanottava ”nollaluku” vai ”nollanollaluku”? Jälkimmäinen on tarkempi. Juoksevassa tekstissä voi käyttää sanaa ensikymmenluku ja tilanteen mukaan usein vain ensikymmen: ”90-luvun kehitys ennakoi jo uuden vuosituhannen ensikymmenen tapahtumia.”

Lue myös

Suomen kielen lautakunnan suositus: Vuosikymmenen, -sadan ja -tuhannen ilmaiseminen. – Kielikello 1/1996.