1/2000
”Ilveillys kahdessa näytelmässä”: 1800-luvun teatteritermejä
Silva Kiuru
1800-luku oli kielen voimakkaan kehityksen aikaa. Suomeksi julkaistiin yhä enemmän kirjallisuutta ja aihepiirit monipuolistuivat. Jos tarvittavaa sanastoa ei ollut, se oli luotava, ja on selvää, että uuden sanaston vakiintuminen vei aikansa. Teatterikielen sanaston kehitys on esimerkki siitä, miten nykyisin jokaiselle tutut termit eivät ensimmäisille näytelmien kirjoittajille olleet lainkaan itsestään selviä.
Artikkeli
Abckiriasta almanakkaan: kirjoitetun suomen alkuvuosisadat
Riitta Palkki
Myös kirjoitettuun kielimuotoon kuuluu muutos, tietoisesti ohjattu tai vähitellen itsestään tapahtuva. Ensimmäisten kielenhuoltajien työn tulokset näkyvät 1500–1700-luvulla julkaistuissa teksteissä, joista tärkein oli Raamattu. Tietoinen ohjailu ei kohdistunut vain ortografiaan vaan myös muoto- ja lauserakenteisiin ja sanastoon. Nykyisen kirjakielemme ydin luotiin noina ensimmäisinä kirjoitetun suomen vuosisatoina.
Artikkeli
Arvoisa rouva
Riitta Eronen, Helena Heikkinen
Kysymys: Miten naispuolista presidenttiä, ministeriä, puheenjohtajaa jne. olisi korrektia puhutella? Kun joukko-osasto tervehti Elisabeth Rehniä …
Kysyttyä
Englanti tunkee oikeinkirjoitukseenkin
Lauri Attila, Sari Maamies
Kysymys: Minua, kuten varmasti monia muitakin, on kiusannut jo pitkään englanninkielisten sanontojen kritiikitön käyttö suomen …
Kysyttyä
Hengitys, kuntoutus ja rentoutus
Taru Kolehmainen, Riitta Niskanen
Kysymys: Uusia sanoja syntyy, lyhennellään, muokataan ja keksitään vauhdilla – ettei perässä pysy. Niin myös …
Kysyttyä
Kielen vuosituhannet
Ulla-Maija Kulonen
Mitä tuhat vuotta merkitsee kielen elämässä? Millaisia olivat tuhannen vuoden takaiset uudissanat, millaisessa kielimaisemassa Suomessa elettiin ajanlaskun alussa? Tutkija voi kulkea kielen kintereillä aina kuuden tuhannen vuoden taakse. Tuhannen vuoden takainen kuva on ehkä hahmotettavissa, mutta mitä kauemmas mennään, sitä hämärämmäksi käyvät ääriviivat. Hämmästyttävän tarkkoja yksityiskohtia voidaan kuitenkin erottaa. Kielen, ihmisen ja hänen kulttuurinsa muutos ja kehitys kiertyvät yhteen.
Artikkeli
Maakunnan liitot
Sari Maamies
Kielikellossa 2/1998 (ks. Lue myös) on Sirkka Paikkalan kirjoitus läänien ja maakuntien nimistä. Kirjoituksessa kerrotaan, …
Kysyttyä
Mainostoimittaja miettii sanojen vivahteita
Riitta Hyvärinen
Kieli on tärkeä osa monen työtä. Joillekuille se on tavalla tai toisella jopa sen keskeinen sisältö – tekstien kirjoittamista ja lukemista, niiden pohjalta keskustelemista, jälleen uuden tekstin tuottamista. Joissakin töissä kieli taas on niin huomaamaton väline, että työn tekijäkään ei havaitse sen merkitystä, ennen kuin törmää taidon puutteeseen. Esittelemme tällä palstalla kieltä, työtä ja työn tekijöitä – ihmisiä kielityössä.
Kieli käytössä
Oikeakielisyydestä kielenhuoltoon
Päivi Rintala
1800-luvulla ei kehitetty vain sanastoa, vaan myös oikeinkirjoitusta ja kirjoitetun kielen kieliopillista rakennetta kehitettiin tietoisesti – periaatteista keskustellen ja kiistellenkin. Tuolloin alkanut työ jatkuu edelleen. Kielenhuolto on kehittynyt järjestelmälliseksi, organisoiduksi toiminnaksi, mutta keskustelu ohjailuperiaatteista ei ole käynyt turhaksi. Kielen ja yhteiskunnan kehittyessä myös kielen ohjailun painopisteet muuttuvat.
Kieli yhteiskunnassa
Sanat kuin perhoset
Riitta Eronen
Tässä lehdessä kerrotaan toisaalla niistä suomen kielen vanhimmista sanoista, jotka ovat edelleen keskeistä sanastoamme. Kielessä elää yhtaikaa monenikäisiä sanoja, joista osa on myös aivan uusia muodosteita. Kaikkina aikoina sanojen joukossa on lisäksi vain lyhyen aikaa eläviä päiväperhoja. Erityisesti niitä tarkastelen seuraavassa.
Artikkeli