Uutenavuotena toivotetaan uusi vuosi tervetulleeksi. Kuva: Stephanie McCabe. Unsplash.
Kysymys
Toivotetaanko vuoden vaihtuessa hyvää uuttavuotta vai hyvää uutta vuotta?
Vastaus
Tavallisin toivotus vuoden vaihtuessa on hyvää uutta vuotta. Näillä sanoilla toivotaan koko alkamassa olevasta tai vastikään alkaneesta vuodesta hyvää. Yhteen kirjoitettuna uusivuosi viittaa vuoden ensimmäiseen päivään ja laajemminkin vuoden vaihtumisen juhlaan ja vuodenvaihteen seutuun.
Toki myös itse juhlasta voidaan toivoa hyvää ilmauksella hyvää uuttavuotta samaan tapaan kuin toivotetaan hyvää juhannusta tai hyvää joulua. Hyvää uutta vuotta on kuitenkin huomattavasti yleisempi.
Entäpä silloin, jos haluaa sisällyttää toivotukseen paitsi hyvyyttä myös onnea? Toivotetaanko tällöin onnea uudeksi vuodeksi vai kenties onnea uudelle vuodelle? Nykynormi hyväksyy kummankin muotoilun, mutta sopivasta sijamuodosta on käyty keskustelua vuosien mittaan.
Esimerkiksi suomen kielen professori ja oikeakielisyysmies Terho Itkonen käsitteli aihetta vuonna 1984 Virittäjä-lehdessä ja linjasi tuolloin, että onnea uudelle vuodelle ei ole suositeltava muoto, kun taas onnea uudeksi vuodeksi on käypä. Sijamuodon valintaa ohjasi paitsi ruotsin kielen vaikutuksen myös monimerkityksisyyden välttäminen, allatiivilla kun ilmaistaan myös onnen vastaanottaja, vaikkapa onnea syntymäpäiväsankarille.
Sijanvalintaa pohditaan monen muunkin ajanilmauksen yhteydessä: suunnitelma vuodeksi 2025 vai vuodelle 2025, sovimme tapaamisen keskiviikoksi vai keskiviikolle? Käytännössä merkitys on yleensä asiayhteydessään selvä, valitsi sitten translatiivin (vuodeksi) tai allatiivin (vuodelle), ja kumpikin on yhtä mahdollinen. Jos lauseessa on jo jokin toinen lauseenjäsen allatiivimuodossa, saattaa translatiivimuotoinen ajanilmaus olla luettavuuden kannalta parempi: varasin sinulle ajan keskiviikoksi. Selkeys ja ymmärrettävyys on siis näissäkin tapauksissa hyvä ohjenuora.
Joskus kuulee toivotettavan vuodenvaihteen tienoilla myös hyvää jatkoa tai hyvää vuoden jatkoa. Erilaiset hyvän jatkon toivotukset, kuten hyvää päivän jatkoa, ovat yleistyneet viime vuosikymmenten aikana. Esimerkiksi vuosina 1951–61 ilmestynyt Nykysuomen sanakirja ei tunne hyvän päivän jatkon toivotusta. Syynä yleistymiseen lienee se, että on kaivattu juuri keskustelun päättämiseen sopivia toivotuksia, vaikka hyvää päivää sopii sanoa myös erottaessa tai puhelun päätteeksi.
Jatkojen toivottamisen malli on ruotsissa. Toisella kotimaisella joulun ja uudenvuoden välissä toivotus god fortsättning tarkoittaa hyvää pyhien jatkoa, uudenvuoden jälkeen puolestaan hyvää alkaneen vuoden jatkoa.
Lopuksi sananen vuodenvaihteesta: vuodenvaihde on genetiivialkuisena yhdyssanana omiaan aiheuttamaan kielenkäyttäjissä epäilyksiä yhteen ja erikseen kirjoittamisesta. Se on kuitenkin vakiintunut yhdyssana, joka löytyy jo Nykysuomen sanakirjasta.
Kielitoimiston ohjepankki: Ajanilmaukset: onnea uudeksi vuodeksi vai uudelle vuodelle?(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Kielitoimiston sanakirja: uusivuosi(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Terho Itkonen 1984: Hyvää joulua ja onnea uudeksi vuodeksi (Virittäjä 88)(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Mikael Reuter 2003: Julrepriser (Reuters ruta 18.12.2003)(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)