Kadunnimi Liisankatu – Elisabetsgatan täytti 200 vuotta syyskuussa 2019. Kuva: Henna Leskelä, Kotus.
Suomalaiset nimistöntutkijat ja -huoltajat sekä muut nimiasiantuntijat kokoontuvat vuosittain loka–marraskuussa Nimistöntutkimuksen päiville Helsingin yliopistoon. Vuodesta 2017 lähtien tapahtumassa on valittu Vuoden nimi, joka on tunnustuspalkinto kuluneen vuoden aikana esillä olleelle hyvälle nimelle. Palkinnon tarkoituksena on nostaa näkyviin onnistuneita nimivalintoja ja kiinnittää ihmisten huomiota nimenannon tärkeyteen yhteiskunnassa. Nimistöntutkimuksen päivien järjestäjät valitsevat yleisöltä tulleista ehdotuksista seitsemän finalistia, joista tapahtuman osallistujat äänestävät voittajan lippuäänestyksessä.
Palkinnon voittajien ja finalistien analysoiminen voi siis paljastaa, millaiset nimet ovat asiantuntijoiden mieleen. Vaikka nimen hyvyys on monesti makuasia, on ammattilaisilla kyky analysoida nimien toimivuutta kattavasti eri näkökulmista, ajantasaiseen tutkimustietoon pohjaten. Niinpä palkintoehdokkaista voi ottaa mallia tuleviin nimivalintoihin.
Tässä artikkelissa esittelen, millaisia yleisiä linjoja vuosina 2017–2021 valittujen viiden voittajan ja 35 finalistin perusteella on havaittavissa. Kaikki finalistit perusteluineen ovat nähtävillä Nimistöntutkimuksen päivien verkkosivuilla.
Monenlaisten kohteiden nimiä
Vuoden nimi -palkinnon saaja voi olla mikä tahansa erisnimi, esimerkiksi paikan, henkilön, organisaation, tuotteen, eläimen tai fiktiivisen hahmon nimi. Onkin kiinnostavaa tarkastella, mitä nimikategorioita palkinnon saajat ja ehdokkaat ovat edustaneet. Kaikkiaan ehdokasluettelot ovat olleet hyvin moninaisia: finalistien joukkoon on mahtunut muun muassa televisio-ohjelman (Tulosruutu, 2017), seurakuntaleirin (Ruskaa pakkasella, 2017), supertietokoneen (Puhti, 2019) sekä tähden ja planeetan nimet (Hiisi ja Horna, 2020).
Eniten ehdolle on päässyt paikannimiä, kaikkiaan 10 kappaletta. Ne ovat painottuneet vahvasti kaupunkiympäristöön. Finalisteissa on ollut etenkin rakennusten nimiä, kuten Tanssin talo, kauppakeskus Redi, Jyväskylän yliopiston kirjasto Lähde sekä vuoden 2020 voittaja, Tikkurilan kirkko. Vuonna 2019 voiton puolestaan vei Helsingin vanhin kadunnimi, Liisankatu.
Myös kaupallinen nimistö on ollut palkintoehdokkaissa kattavasti esillä: finalistien joukkoon on mahtunut kuusi tuotenimeä ja kolme yritysnimeä. Voittoon asti ei silti ole yltänyt yksikään näistä, ja mitaleillekin ovat päässeet vain siirrettäviä wc-tiloja tarjoava Pasi Kuikka Oy (2019) sekä sipsibrändi Oikia (2020). Julkisrahoitteisten organisaatioiden ja niiden tarjoamien palveluiden nimiä finalisteihin on mahtunut seitsemän, ja ne ovat menestyneet hyvin. Voiton ovat korjanneet Tampereen yliopisto (2017) ja Koronavilkku (2021), hopealle puolestaan ovat sijoittuneet Kino Regina (2019) ja Nuohtti (2021).
Sen sijaan henkilönnimiä finalistien joukossa on ollut vain kaksi: Tasavallan Presidentti Sauli Niinistölle vuonna 2018 syntyneen lapsen nimi Aaro Veli Väinämö sekä vuonna 2019 MM-kultaa voittaneen jääkiekkomaajoukkueen kapteeni Marko Anttilan lempinimi Mörkö. Eläinten ja fiktiivisten hahmojen nimiä ehdokaslistoilla ei ole nähty vielä ainuttakaan.
Palkintoehdokkaissa ovat siis painottuneet yhteiskunnallisesti merkittävien kohteiden nimet, mikä on varsin ymmärrettävää. Vuoden nimi -palkinto on saanut enemmän näkyvyyttä kuin nimiasiantuntijoiden lausunnot ja kirjoitukset tyypillisesti saavat. Tämä näkyvyys halutaan käyttää sellaisten nimien kommentointiin, jotka vaikuttavat lukuisten ihmisten jokapäiväiseen elämään.
Mieluummin kotimaisia kieliä kuin englantia
Ehdokasluetteloita ovat dominoineet kansalliskielemme. Tähänastisista 35 finalistista peräti 29 on ollut suomenkielisiä. Näistä kuudella on ollut myös ruotsinkielinen nimivastine, mukaan lukien kolme viimeisintä palkinnon voittajaa: Liisankatu – Elisabetsgatan, Tikkurilan kirkko – Dickursby kyrka, Koronavilkku – Coronablinkern.
Myös kielellinen monimuotoisuus on asiantuntijoiden mieleen. Vuonna 2018 voiton veivät Viron itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi viron kielelle käännetyt sanomalehtien nimet Helsingi Sõnumid (Helsingin Sanomat), Maaelu Tulevik (Maaseudun Tulevaisuus) ja Pealinnaleht (Hufvudstadsbladet). Saamenkielinen verkkopalvelun nimi Nuohtti puolestaan sijoittui hopealle vuonna 2021.
Sen sijaan 35 finalistin joukkoon on mahtunut vain yksi englanninkieliseksi tulkittava nimi, vantaalainen paikallislehti Myyr York Times. Tätä voisi pitää yllättävänä, sillä englanninkielisiä nimiä esiintyy Suomessa nykyisin runsaasti. Kyseessä on kuitenkin tietoinen kannanotto: nimiasiantuntijat – kuten muutkin kieliasiantuntijat – haluavat rajoittaa englannin alati voimistuvaa yhteiskunnallista painoarvoa ja kannustavat sen sijaan kotimaisten kielten käyttöön ja monikielisyyteen (ks. myös Janne Saarikiven kolumnia, linkki tämän kirjoituksen lopussa).
Ilmeisin vaihtoehto on usein hyvä
Vuoden nimi -kilpailussa ovat menestyneet useat sellaiset nimet, joita voitaisiin pitää itsestään selvinä valintoina kohteilleen. Esimerkiksi Tikkurilan kirkkoa on helppo pitää ainoana järkevänä nimivalintana Tikkurilassa sijaitsevalle kirkolle. Niinpä sen palkitseminen Vuoden nimenä 2020 sai mediassa osakseen hieman ihmettelyä ja huvittuneisuutta, ja valinnasta kerrottiin jopa MTV:n Kymmenen uutisten loppukevennyksessä.
Tikkurilan kirkkoa on helppo pitää ainoana järkevänä nimenä Tikkurilassa sijaitsevalle kirkolle.
Tällaisten ”ilmiselvien” nimivalintojen ottaminen ehdolle perustuu yleensä siihen, että niille on nimenvalintaprosessin aikana esitetty huonompia vaihtoehtoja. Tampereelle kolmen korkeakoulun fuusion seurauksena syntyneelle säätiöyliopistolle kaavailtiin pitkään nimeä Tampereen uusi yliopisto, joka kuitenkin saattaisi vuosikymmenten kuluttua tuntua vanhentuneelta ja jopa irvokkaalta. Niinpä nimeksi lopulta vaihdettu Tampereen yliopisto palkittiin Vuoden nimenä 2017. Vuoden 2020 pronssimitalisti, Tanssin talo, puolestaan esiintyi suunnitelmissa pitkään nimellä Form, joka ei kertoisi tanssitaiteelle omistetun rakennuksen tarkoituksesta yhtä selkeästi kuin valittu nimi. Tikkurilan kirkkokin valittiin vasta avoimen nimikilpailun jälkeen satojen ehdotusten joukosta. Valittu nimi tuntuu entistä paremmalta, kun tietää, että kilpailevia ehdokkaita olivat muun muassa Tixin temppeli ja Jeesuksen tetra.
Toki monet finalistit ovat ansainneet paikkansa kielellisellä oivaltavuudella. Tällaisia ovat esimerkiksi sananmuunnokset Ruskaa pakkasella ja Pasi Kuikka Oy sekä sanoja nokkelasti yhdistelevät Kompensäätiö, Leikkala ja Kuuloliike Korvabuusti Oy. Etenkin yrityksille ja tuotteille tällaiset nimet saattavat tuoda toivottua lisähuomiota, jonka ansiosta ne voivat erottua paremmin muiden samankaltaisten joukosta. Sen sijaan julkisen puolen nimivalinnoissa nokkeluutta on syytä käyttää harkitummin.
Vuoden huonoin nimi?
Nimistöntutkijana seuraan aktiivisesti nimiin liittyviä uutisia. Mahdollisten Vuoden nimi -ehdokkaiden löytäminen uutisvirrasta ei kuitenkaan ole aina helppoa. Monesti tuntuu, että uutisoidut nimivalinnat sopisivat ennemminkin Vuoden huonoin nimi -palkinnon saajaksi.
Tällaista palkintoa ei toki oikeasti ole olemassa, eikä sellaisen lanseeraamista ole vakavasti harkittu. Vaikka palkinto voisi olla viestinnällisesti tehokas, olisi se saajalleen epäilemättä kiusallinen. Nimivalintoja on mahdollista kritisoida myös hienovaraisemmin, esimerkiksi palkitsemalla Tikkurilan kirkon kaltaisia ilmeisiä nimiä.
Kokemukseeni ei-toivotuista nimiuutisista vaikuttanee media-alan vanha totuus siitä, että negatiivisilla muutoksilla on positiivisia suurempi huomioarvo. Lienee kuitenkin myös niin, että huomattava osa tehdyistä nimivalinnoista ei vastaa asiantuntijoiden ohjeita ja suosituksia (ks. esim. Kotimaisten kielten keskuksen Hyvän nimistön opasta). Joskus kyse lienee siitä, että nimien valitsijat katsovat maailmaa eri tavalla kuin tutkijat ja kielenhuoltajat. Uutta brändiä rakentamaan palkattujen konsulttien silmissä Tanssin talo ei ehkä ole riittävän oivaltava nimi, jolloin päädytään helposti luomaan Form-nimen kaltaisia keinotekoisia muodosteita.
Voi myös olla, että kaikki nimenantajat eivät ole tietoisia suositusten olemassaolosta tai ehdi ottaa niistä selvää. Nimiasiantuntijoiden näkemysten esittely suurelle yleisölle onkin tärkeää. Vuoden nimi -palkinto on toiminut tässä tehtävässä hyvin tehokkaasti.
Lähteet
Kotimaisten kielten keskus: Hyvän nimistön opas(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Helsingin yliopisto: Nimistöntutkimuksen päivät(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Ulla Onkamo: Korvabuusteja Tikkurilan kirkossa (Kotus-blogi 12.2.2021)(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Kirjoitusta muokattu 11.9.2024: lähdeluetteloa päivitetty ja tietolaatikko Vuoden nimi 2022 -kilpailusta poistettu.