Asun runsasjokisella alueella keskisellä Venäjällä. Erityisesti tähän alueeseen liittyvää kirjallisuutta lukiessani törmään jatkuvasti sellaisiin ilmauksiin, joissa jonkin kerrotaan olevan joen vasemmalla tai oikealla rannalla, esimerkiksi on the left side of Volga tai Volgan vasemmalla rannalla. En ole koskaan ollut varma, ymmärränkö oikein, kummasta joen rannasta tällöin on kysymys.
Volgan rantoja ja rantatörmää marien asuttamalla alueella. Kuva: Esa-Jussi Salminen.
Minun kielitajuni ja tarkastamieni sanakirjojen mukaan vasen ja oikea ovat suhteellisia käsitteitä. Se puoli, joka on ihmisestä itsestään katsoen samalla puolella kuin hänen sydämensä, on vasen, ja toinen puoli on oikea. Jos ihminen kääntyy ympäri, vasemmasta tulee oikea ja oikeasta vasen.
Jos katson jokea ylävirtaan, vasen ranta on toinen ranta kuin silloin, jos katson jokea myötävirtaan. Olen ymmärtänyt niin, että joen ajatellaan aina juoksevan samaan suuntaan eli loogisimmin sinne, mihin se virtaa. Joen vasen ranta olisi siis se ranta, joka on myötävirtaan katsovan ihmisen vasemmalla puolella. Olenkohan oikeassa? Jos sanoilla vasen ja oikea on myös tällainen ei-suhteellinen merkitys, niin tämä pitäisi mielestäni mainita sanakirjoissa.
Useilta ihmisilta suhteelliset käsiteparit niin kuin vasen ja oikea tuppaavat menemään sellaisenaankin sekaisin. ”Käänny oikealle,... EI EI kun vasemmalle”, lienee kuljettajaa neuvovien yleisimpiä fraaseja. Ostin taannoin sählymailan. Myyjä tiedusteli, että lefti vai raittiko. Otaksuin, että raitti, koska olen oikeakätinen. Myyjä valisti minua, että ”lefti” on oikeakätisen maila, koska oikeakätisellä mailan lapa on tavallisimmin hänestä katsoen vasemmalla puolella. Vastaavasti ”raitti” on vasenkätisen maila. Kuinka monta kertaa tässä ajatusketjussa sekoaa vasemman ja oikean kanssa, kun vielä englantikin sotkee?
Mielestäni tavallisille sählyn harrastajille pitäisi Suomessa osata myydä ja vuokrata vasenkätisen ja oikeakätisen mailoja raittien ja leftien sijaan. Käyttäkööt salibandyn ammattilaiset sitten keskenään omaa ammattijargoniaan, miten tahtovat.
Esa-Jussi Salminen
Virran suunta ratkaisee
Kansainvälisen käytännön mukaan joen vasen ja oikea ranta määritetään myötävirtaan kulkevan aluksen näkökulmasta. Esimerkiksi melontareitin kuvauksessa se onkin hyvin luontevaa. Kaikesta tukkilaisperinteestä ja muusta jokiliikenteestä huolimatta Suomessa tapa ei ehkä ole niin yleisesti tunnettu kuin joillain muilla kielialueilla. Aivan erityisen tunnetuksi tapa on tullut Pariisissa, missä Rive Gauche (Seine-joen vasen puoli) ja Rive Droite (joen oikea puoli) ovat käytössä suorastaan keskikaupungin kahden puoliskon epävirallisina niminä. Taiteilijat majailevat boheemilla Rive Gauchella (länteen virtaavan Seinen eteläpuolella); hienompi väki käyskentelee Champs Elysées'llä Rive Droitella.
Sami Suviranta
nimistöntutkija, Espoo
Joukkueurheilussa vasen voi olla oikea
Joukkuepeleissä, kuten sählyssä ja jääkiekossa, on tapana käyttää englannin sanoja left (vasen) ja right (oikea) kuvaamaan sitä, kumpi käsi on mailassa alempana eli kummalla puolella vartaloa mailan lapaa pidetään. Tavallisesti oikeakätisen on luonnollisempaa käyttää left-mailaa. Samakin ihminen voi kuitenkin pelata eri lajeja eri puolelta: esimerkiksi golfissa voi pelata niin, että lyö itsensä oikealta puolelta, mutta sählyssä niin, että laukaisee vasemmalta puolelta. Tottumus ja luontevuus ratkaisevat – ei se, onko oikea- vai vasenkätinen. Mutta urheiluliikkeen myyjän pitäisi tietysti esittää asia selväkielisesti vaikkapa kysymällä asiakkaalta, kummin päin tämä aikoo mailaa käyttää.
Leija Arvassalo