Suomen lauseopin yleissääntö on, että subjektina olevan lukusanailmauksen kanssa verbi on yksikössä, kuten tämän jutun otsikossakin (istuu). Sana viisi on yksikkömuotoinen ja ”määrää” verbin muodon, vaikka ilmaus viittaa monikolliseen paljouteen (viisi varista). Predikaattiverbi (istuu) noudattaa siis subjektisanan (viisi) kieliopillista lukua eikä sen sisältöä.
Verbi ei kuitenkaan aina ole lukusanailmauksen kanssa yksikössä, sillä yhteydestä syntyvä merkitys vaikuttaa verbin muotoon. Muotoa säätelee ennen kaikkea se, esitetäänkö subjektin tarkoittama joukko kuulijalle tai lukijalle tunnettuna, määräisenä, vai jätetäänkö se epämääräiseksi.
Jos tekijäjoukko esitetään tekstissä niin, että se jää kuulijalle tai lukijalle tarkemmin määrittelemättömäksi, epämääräiseksi, verbi on yksikössä:
Kymmenen nuorta eksyi partiotaitokilpailuissa.
Kaksi miestä tunkeutui rajavyöhykkeelle.
Tekijät kymmenen nuorta ja kaksi miestä jäävät tarkemmin määrittelemättä. Kuulija ei tiedä entuudestaan, keistä puhutaan, eivätkä tekijät tule välttämättä tutuiksi muustakaan tekstiyhteydestä. Tällainen esittelevä rakenne on tyypillinen esimerkiksi lehtien uutisotsikoissa.
Tunnistettava subjekti taas on määräinen. Määräiseen subjektiin yhdistyy tavallisesti monikollinen verbi. Subjekti voidaan tunnistaa joko yleisen tiedon nojalla tai sitten viittauskohde määrittyy tavalla tai toisella tekstiyhteydessään. Määräisyyden osoittamiseksi on tiettyjä kieliopillisia keinoja. Eräät adjektiivit ja adjektiivirakenteet mm. täsmentävät lukusanailmausta niin, että sitä ei voi tulkita epämääräisesti:
Seuraavat kolme osallistujaa saavat todistuksen.
Edellä mainitut kaksi syytä vaikuttivat lopputulokseen.
Täsmentävänä ilmauksena voi olla myös pronomini (esim. nämä, nuo), sana kaikki tai vaikkapa joka-lause:
Nuo viisi varista istuvat siellä yhä.
Kaikki kymmenen miestä tulivat samaan aikaan maaliin.
Kaksi ihmistä, jotka ovat ystävyksiä, eivät voi riidellä keskenään.
Verbin muodon valintaan liittyy myös se, mitä tiedämme kielenulkoisesta maailmasta. Seuraavista esimerkeistä ensimmäinen tulkitaan niin, että puhe on kaikista kolmesta Baltian maasta. Jälkimmäinen ilmaus antaa ymmärtää ammattijärjestöjä olevan enemmän kuin kaksi.
Kolme Baltian maata liittyivät Euroopan unioniin vuonna 2004.
Kaksi ammattijärjestöä riitelee palkankorotuksista.