”Vastustan ankarasti” toimittaja Jouko Törmän ehdotusta at-merkin nimeksi, kuten myös Kielikellon toimitus vastauksessaan hänen kirjoitukseensa (1/97: Erään merkin nimestä) hyvin perustein tekee. Perusteihin voisi lisätä vielä sen, että sanat, jotka lausutaan hyvin eri tavoin kuin kirjoitetaan, ovat suomen kielessä hankalia. @-merkki englanninkielisenä prepositiona ”at” edellyttäisi lisäksi ajattelemista kahden kielen käsitteistöllä yhtaikaa. Mitähän kieltä muuten on ”Jouko Torma at Sanoma Finland”? Meidän tulisi muutenkin vastustaa tarmokkaasti ATK-ihmisten levittämää ”fingliskaa”.
Myös kissa-assosiaatiota voidaan perustella ”etymologisesti” (commercial at = cat). Vahvempi assosiaatio on kuitenkin visuaalinen. Itse kukin lienee nähnyt kissan yhdessä sen mieluisimmista nukkuma-asennoista, pyörylänä, jossa se kiertää häntänsä ympärilleen niin pitkälle kuin tätä riittää. Häntä tosin lähtee merkissä väärään suuntaan, mutta tämä on pienempi virhe kuin se ruotsalaisten biologisen tiedon tasoa ilmentävä käsitys, että kärsä sijaitsee eläimen takapäässä. Kielikellon 4/96 ehdotus miuku olikin askel hyvään suuntaan. Siitä puuttuu kuitenkin assosiaatio a-kirjaimeen. Niinpä mauku olisi parempi, mutta vielä parempi on nauku. Kissathan yleisemmin naukuvat kuin maukuvat. Naukuakin kuulee käytettävän vähintään yhtä yleisesti kuin maukua, miukua tai kissanhäntämerkkiä. Viimeksi mainittu on lisäksi hankalan pitkä, kun taas termi naukumerkki ratkaisisi kätevästi nau’un taivutusongelman.
Erkki Salmenhaara
apulaisprofessori