Valtioneuvoston kanslian julkaisema Valtioneuvostosanasto on monikielinen teos, jonka viime vuonna (2004) ilmestynyt uusi laitos kokoaa yhteen noin 150 Suomen valtioneuvostoon liittyvää käsitettä alivaltiosihteeristä ympäristöministeriöön. Sanaston kielinä ovat vuoden 2004 Euroopan unionin viralliset kielet sekä viro ja venäjä.

Julkishallinnon käsitteet ovat jatkuvassa liikkeessä. Kun vuonna 1998 ilmestynyt Valtioneuvostosanasto korvasi edeltäjänsä vuodelta 1992, keskeinen sanastoonkin vaikuttanut yhteiskunnallinen muutosvoima oli Suomen liittyminen Euroopan unionin jäseneksi. Uuden Valtioneuvostosanaston sisältöön taas ovat vaikuttaneet ennen kaikkea vuonna 2000 voimaan tullut Suomen uusi perustuslaki ja keväällä 2003 uudistettu valtioneuvostolaki.

Sanaston käyttöön johdattavat alkupuheet ovat pidentyneet melkoisesti edeltäjään verrattuna. Esipuheen jälkeen on koottu erillinen jakso ”Sanaston käyttäjälle”, jossa kerrotaan ytimekkäästi sanaston sisällöstä, sen laatimisperiaatteista ja merkintätavoista. Tämä on selvä parannus. Sanaston käsitekaavioita ei ole käännetty. Ratkaisu on sinänsä luonteva, joskin vasta aika näyttää sen vaikutuksen kirjan käytettävyyteen.

Teoksen sana-artikkelit ovat selkeitä ja luettavia, kuten

laki ’eduskunnan hyväksymä ja tasavallan presidentin vahvistama säädös’.

Määritelmät on pidetty lyhyinä, selitteet täydentävät tarvittaessa käsitteen sisältöä. Muuan yksityiskohta miellyttää käyttäjää erityisesti: joidenkin termien yhteydessä on alaviite, johon on koottu ilmaukseen liittyvää hyödyllistä pikkutietoa. Sanan [hallituksen] iltakoulu alaviitteestä lukija saa tietää nimityksen syntyneen 1930-luvulla, kun pääministeri A. K. Cajander alkoi kutsua ministerit valtioneuvoston yleisistuntoa edeltävänä iltana kotiinsa keskustelemaan istunnossa esille tulevista asioista.

Sanasto kuvaa käytössä olevaa ilmausvarantoa laajasti. Virallisen termimuodon jälkeen esitetään tapauksittain melko runsaastikin synonyymeja. Synonyymien käyttöalaa koskee monesti huomautus kyseisen sanan käyttöalasta (yleiskielessä, virallinen, lyhyempi muoto, suositettava, hylättävä jne.).

Näytteeksi muutama esimerkki. Termi 105 esittää termit hallituksen esitys laiksi ja lakiesitys synonyymeiksi; termi 106 valtion talousarvioesitys saa synonyymeikseen ilmaukset talousarvioesitys (lyhyempi muoto) ja budjettiesitys (yleiskielessä). Sisäasiainministeriö on yleiskielessä sisäministeriö, ulkoasiainministeriö vastaavasti ulkoministeriö ja hallituksen kehysneuvottelu taasen kehysriihi.

Monikielinen sanasto hyödyttää kieltenvälistä viestintää. Sen käyttäjäkuntaa ovat julkishallinnon henkilöstö, kääntäjät, tulkit, toimittajat ja muut termien tarvitsijat. Sanasto palvelee ensisijaisia käyttäjiänsä asiantuntevasti, jos kohta tavallinen lukijakin saa kirjasta paljon ajantasaista tietoa keskeisen instituution rakenteesta.

Valtioneuvostosanasto. Valtioneuvoston kanslia. Edita. Helsinki 2004.

Valtioneuvoston kanslian kielipalvelu on julkaissut myös muita hallinnon sanastoja, mm. Korkeakoulusanaston ja Tuomioistuinsanaston.

Valtioneuvoston kanslian kotisivulta (www.vnk.fi) pääsee Valter-termipankkiin, jossa on mm. monenkielistä budjetti- ja verosanastoa.

Valtioneuvoston kanslian Kielipalvelusta ja sen palveluista on laaja esittely Kielikellossa 1/2004: Hallinnon sanastotyön haasteet.