UT2020 on luettavissa Raamattu.fi-sivustolla ja Piplia-sovelluksessa. Kuva: Suomen Pipliaseura.
UT2020-käännöksen lähtölaukauksena voi pitää vuonna 2017 ilmestynyttä DigiMarkusta. Tämä Markuksen evankeliumin uusi käännös syntyi reformaation merkkivuoden kunniaksi, ja – kuten nimikin kertoo – se ilmestyi digitaalisessa muodossa. Myös UT2020 on julkaistu ainoastaan mobiiliversiona, eikä sitä ainakaan toistaiseksi ole painettu kirjaksi. Molempia käännöshankkeita on koordinoinut Suomen Pipliaseura.
UT2020:n pohjateksti syntyi Suomen Pipliaseurassa toimineen kääntäjäparin yhteistyönä. Käytännössä Uuden testamentin eksegetiikan dosentti Niko Huttunen laati ensin kreikasta suomeksi raakakäännöksen, josta kirjallisuudentutkija Tuomas Juntunen sitten muokkasi suomenkielisen tekstin. Alustavia käännösehdotuksia käsiteltiin hanketta varten muodostetun ekumeenisen ohjausryhmän kokouksissa ja Pipliaseuran asiantuntijoiden projektiryhmässä. Ohjausryhmässä oli edustajia paitsi evankelis-luterilaisesta kirkosta myös ortodoksisesta ja katolisesta kirkosta sekä ns. vapaista suunnista. Lisäksi ryhmään haluttiin suomen kielen asiantuntija, ja niinpä sain olla vajaat kolme vuotta mukana kiinnostavalla näköalapaikalla.
Mallilukija Elisa käännöstyön apuna
Käännöstyön sysäsi liikkeelle paitsi havainto kielen muuttumisesta myös tieto muuttuneista lukutottumuksista: yhä useampi lukee lehtiä, kirjoja ja muita tekstejä mobiililaitteilta. Tätä ei ole luonnollisestikaan huomioitu aiempia raamatunkäännöksiä tehtäessä. Koska tiedossa oli, etteivät nämä lukemisessa tapahtuneet muutokset koske pelkästään nuoria, alusta asti oli selvää, ettei kannata tehdä vain nuorisolle suunnattua käännöstä. Kohderyhmän laajentaminen onkin osoittautunut oikeaksi ratkaisuksi, sillä erilaiset tilastot kertovat, että UT2020 on tavoittanut kaikenikäiset lukijat.
Käännöstyön avuksi otettiin kuitenkin kuvitteellinen mallilukija, joka on nuori aikuinen – parikymppinen Elisa. Tieto Elisan taustasta ohjasi osaltaan kielellisiä valintoja. Kääntäjät ja ohjausryhmä pohtivat toistuvasti keskusteluissaan, miten Elisa mahtaisi ymmärtää ehdolla olleen ilmauksen. Tiedossa oli, että Elisa on kiinnostunut kristillisistä asioista muttei itse ole aktiivinen seurakuntalainen eikä näin ollen välttämättä tunne uskonnollista erikoissanastoa. Huomioon otettiin myös se viime vuosina karttunut tutkimustieto, että nuorten aikuisten luonto- ja maataloussanaston hallinnassa voi olla puutteita (ks. esim. Pajunen, Itkonen & Vainio 2016).
Tyyliä etsimässä
Vaikka UT2020:n keskeinen lähtökohta oli ymmärrettävä ja selkeä suomen kieli, kyse ei ole selkokäännöksestä. Tavoitteena oli välttää mallilukijalle vieraita sanoja ja pyrkiä lauserakenteeltaan mahdollisimman selkeään ilmaisuun, mutta sanaston monipuolisuudesta ja vivahteikkuudesta ei haluttu tinkiä. Pyrkimyksenä oli aiempaa enemmän tuoda esiin sitä, että Uuden testamentin eri kirjat ovat kirjoitustyyliltään erilaisia ja niihin sisältyy myös erilaisia tekstilajeja. Käännöstyöhön antoi tiettyä vapautta se, ettei UT2020:stä ollut tarkoituskaan tulla siinä mielessä virallista käännöstä, että se esimerkiksi syrjäyttäisi luterilaisessa kirkossa nykyisin käytössä olevan, vuonna 1992 hyväksytyn käännöksen.
Varsinkin moni 1930-luvun Raamatun kieleen kasvanut mieltää Raamatun kielen tyyliltään juhlavaksi. Juhlavuuden vaikutelmaa korostaa se, että käännöksen kieli oli jo omana aikanaan vanhakantaista. Käännöstyössä nimittäin pyrittiin perinteisen pipliasuomen säilyttämiseen.
Sanaston monipuolisuudesta ja vivahteikkuudesta ei haluttu tinkiä.
Uuden testamentin tutkijat ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, ettei esimerkiksi evankeliumeissa käytetty kreikka ollut mitään aikansa juhlavaa korukieltä. Jeesus ja monet Uuden testamentin kirjojen kirjoittajat käyttävät itse asiassa varsin suorasukaisia ilmauksia, paikoin jopa karkeaa ja ronskia kieltä. Tätä tyylien vivahteikkuutta on yritetty saada uudessa käännöksessä aiempaa paremmin esiin.
Erilaisia tunnetiloja on pyritty välittämään esimerkiksi varioimalla puhumista kuvaavia verbejä. Jeesus moittii juutalaisia jupisemisesta (Joh. 6:41–44) ja opetuslapsia saman asian jauhamisesta (Matt. 16:5–9); kansa kohisee (Matt. 12:24) ja Paavali ja Barnabas karjuvat (Apt. 14:14). Kun ylösnousseen Jeesuksen kohdanneet oppilaat muistelevat tätä ainutlaatuista tapaamista, he toteavat: ”Ilmankos sydämemme oli ihan liekeissä, kun hän puhui meille matkalla ja avasi meille kirjoitusten merkityksen.” (Luuk. 24:32.)
Uuden testamentin teksteissä on myös runollisia kohtia, mitä on pyritty tuomaan esiin uudessa käännöksessä aiempaa enemmän. Tästä sopii näytteeksi vaikkapa seuraava Ilmestyskirjan katkelma:
Kuunnelkaa, jos teillä on korvat:
”Jonka osana on vankeus,
joutuu vankilaan.
Jonka loppuna on miekka,
miekkaan kuolla saa.
Pyhät, uskon kestävyyttä
tässä koetellaan.”
(Ilm. 13:9–10.)
Palaute keskeinen osa käännösprosessia
Sopivan tyylilajin löytäminen ei ollut kuitenkaan aina helppoa. Keskeinen osa käännösprosessia oli alustavien käännösten testaaminen eri ryhmillä, etenkin mallilukija Elisan ikäryhmällä. Testaaminen oli UT2020-projektissa poikkeuksellisen laajaa, ja uutta oli myös se, että testausta tehtiin ns. tavallisilla lukijoilla systemaattisesti projektin alusta loppuun asti.
Samalla käännös avattiin yleisölle jo sen tekovaiheessa. Testiryhminä toimivat niin lukiolaiset, varusmiehet kuin yliopisto-opiskelijatkin, mutta loppuvaiheessa kuka tahansa saattoi osallistua avoimeen nettikyselyyn. Lisäksi teetettiin ulkopuolisella toimijalla koko väestöä edustava tutkimus, jossa oli mukana yli 700 vastaajaa.
Palaute käytiin tarkasti läpi, ja sen perusteella tehtiin lukuisia muutoksia, jotta käännösvalinnat vastaisivat tulevien lukijoiden kielitajua. Kävi esimerkiksi ilmi, että vakka oli monille nuorille lukijoille tuntematon, joten se muutettiin ruukuksi: ”Ei kai lamppua tuoda siksi, että se pantaisiin ruukun tai vuoteen alle. Kai se nyt laitetaan lampunjalkaan.” (Mark. 4:21.)
Testauksessa kokeiltiin myös esimerkiksi sellaisia ilmauksia kuin stressata ja kirjautua veronmaksajiksi, mutta testaajat kokivat ne liian moderneiksi Raamatun kontekstiin. Niinpä lopullisessa käännöksessä keisari Augustus määrää kaikki ilmoittautumaan veronmaksajiksi (Luuk. 2:1) ja Jeesus puhuttelee Marttaa seuraavasti: ”Martta, Martta, sinä huolehdit ja otat paineita monista asioista.” (Luuk. 10:41.)
Vaikka osa testaajista haikailikin laupias- ja laupeus-sanojen perään, suurin osa oli valmis kutsumaan Jeesuksen kertomuksen samarialaista hyväsydämiseksi ja hyväksymään, että Jeesus kehotti samaisen kertomuksen yhteydessä lainopettajaa laupeuden osoittamisen sijasta kohtelemaan lähimmäistä myötätuntoisesti (ks. Luuk. 10:25–37).
Tuttua ja uutta
On hyvä vielä erikseen tähdentää, ettei UT2020 ole nykyisen virallisen raamatunkäännöksen (1992) ajanmukaistettu eikä korjailtu versio vaan siitä riippumaton uusi käännös. Siksi ei ole syytä kysyä, mitä on muutettu tai mitä jätetty ennalleen, vaan mitä kreikankielisessä tekstissä sanotaan ja miten sama asia voitaisiin ilmaista 2020-luvun suomen kielellä. Silti voidaan toki vertailla ja huomata käännösten välisiä eroja.
Osa kielenkäyttäjistä on ollut huolissaan siitä, köyhtyykö kieli ja katoavatko tietyt sanat suomen kielestä, kun UT2020-käännöksessä ei esiinny esimerkiksi sellaisia sanoja kuin aitta, akana, viskain tai vanhurskas. Ensinnäkin on todettava, että kielen muuttuminen on väistämätön asia ja sitä on tapahtunut kautta aikojen. Kieli muuttuu yhteiskunnan ja kulttuurin muuttuessa. Toisin kuin satoja vuosia sitten, suomen kieli ei ole enää kuitenkaan pelkän Raamatun tai muiden uskonnollisten tekstien varassa. Niinpä yhden raamatunkäännöksen ei tarvitse ottaa vastuulleen jonkin sanan säilyttämistä. Koska tämän Uuden testamentin käännöksen keskeinen tavoite on nimenomaan ymmärrettävä suomen kieli, UT2020 ei voi olla vanhoja sanoja säilyttävä museo.
Toiseksi on hyvä huomata, että vaikka kaikkia aiempien käännösten sanoja ei UT2020-käännöksestä löydykään, siinä on kaikkiaan enemmän erilaisia sanoja kuin vuoden 1992 käännökseen sisältyvässä Uudessa testamentissa. UT2020:n uusina ilmauksina voi mainita vaikkapa seuraavat: tulliaseman välistävetäjä, valevehnä, koillismyräkkä ja lyödä kättä päälle.
Raamatunkäännöksen ei tarvitse ottaa vastuulleen yksittäisten sanojen säilyttämistä.
Siitä huolimatta, että UT2020-käännöksessä on selviä eroja suhteessa aiempiin käännöksiin, on siinä myös paljon tuttua. Vaikka pyrkimyksenä onkin ollut välttää uskonnollista erikoissanastoa, kokonaan sitä ei voi eikä ole ollut tarkoituskaan välttää. DigiMarkusta gradussaan tutkinut Annasara Toivanen (2020) havaitsi, että noin kaksi kolmannesta tämän pilottikäännöksen uskonnollisesta termistöstä on samaa kuin nykyisessä kirkkoraamatussa (1992). Oletettavasti suhde on samantapainen UT2020-käännöksessä.
Edelleenkin puhutaan enkeleistä, helvetistä, papeista ja ristiinnaulitsemisesta. Esimerkiksi apostolille ei löytynyt toimivaa suomenkielistä vastinetta, mutta sen ensi esiintymän yhteydessä on annettu sanan tarkka käännös, ’valtuutettu’ (Luuk. 6:13).
Opetuslapset ovat kuitenkin oppilaita, ja teologisesti hyvin keskeiset käsitteet vanhurskas, vanhurskaus ja vanhurskauttaa ovat saaneet kontekstista riippuen läpinäkyvämpiä suomennoksia. Vuoden 1992 käännöksessä Paavali kirjoittaa galatalaisille mm. seuraavasti:
On selvää, ettei kukaan tule Jumalan silmissä vanhurskaaksi lakia noudattamalla, sillä ”uskosta vanhurskas saa elää”.
Vastaava kohta on käännetty UT2020:ssä näin:
On selvää, ettei Jumala pidä ketään oikeamielisenä lain noudattamisen vuoksi. Sanotaanhan: ”Se elää, jonka oikeamielisyys tulee uskosta.” (Gal. 3:11.)
Toisaalla puhutaan vanhurskaan sijasta esimerkiksi syyttömästä (esim. Room. 3:28).
Päähuomio käännösten vertailussa kiinnittyy ymmärrettävästi sanastoon, mutta lisäksi voi havaita muitakin eroavuuksia. UT2020-käännöksessä ei esiinny yksikön 3. persoonan imperatiivimuotoja, sillä niitä ei nykyisessä yleiskielessä juuri käytetä kuin joissakin kiteymissä. Vuoden 1992 käännöksen mukaan Jaakobin kirjeen ohje kuuluu seuraavasti:
Kuka teistä on viisas ja ymmärtäväinen? Esittäköön hän osoitukseksi hyvästä vaelluksesta tekonsa, sävyisästi, niin kuin viisas tekee.
UT2020 puolestaan ilmaisee saman kohdan näin:
Kuka teistä on viisas ja tuntee asiat? Hänen pitää esitellä hyvän elämänsä teot, vaatimattomasti, niin kuin viisas tekee. (Jaak. 3:13.)
Eniten huomiota muutos kiinnittänee Isä meidän -rukouksessa, jossa käytetään yksikön 2. persoonan imperatiivia:
Isämme taivaissa. Osoita nimesi pyhyys, anna valtakuntasi tulla ja tahtosi toteutua. (Matt. 6:9–10.)
Tarkkaavainen lukija huomaa myös sen, että johtolauseen ja sitaatin järjestystä on muutettu. Alkutekstissä ja aiemmissa käännöksissä johtoilmaus on sitaatin edellä, mutta UT2020-käännöksessä järjestys vaihtelee, mikä tekee tekstistä nykylukijalle luontevamman.
Raamattua kännykältä
Käännöstyössä pyrittiin ottamaan huomioon paitsi kielen ymmärrettävyys myös se, että tekstiä luetaan mobiililaitteilta, kuten kännykältä. Kun näyttö voi olla suhteellisen pieni, virkkeet eivät voi olla kovin pitkiä ja viittaussuhteiden tulee olla selviä. Huomioon otettiin myös se, että moni mielellään kuuntelee Raamatun tekstejä lukemisen sijaan tai ohella.
Vaikka 1990-luvun käännöksessä virkkeet ovat paljon lyhyempiä kuin sen edeltäjässä, UT2020-käännöksessä virkerakenteita pyrittiin entisestään selkiyttämään ja pitämään virkkeet melko lyhyinä. Käännösten välisen eron voi havaita esimerkiksi edellä olleesta Galatalaiskirjeen kohdasta. Viittaussuhteita on puolestaan pyritty selventämään toistamalla pronominien sijasta erisnimiä, koska kännykän pienellä näytöllä viittausketjuja voi olla vaikeampi seurata.
UT2020 ottaa huomioon myös digitaalisen ympäristön mahdollisuudet. Rekisteröitynyt lukija pääsee käsiksi laajaan taustamateriaaliin. Materiaali tarjoaa tietoa historiallisesta taustasta ja selityksiä sellaisille erikoistermeille, kuten fariseus, sapatti ja synogoga, joille on mahdoton keksiä läpinäkyvämpiä vastineita.
UT2020 on luettavissa Raamattu.fi-sivustolla ja Piplia-sovelluksessa, joissa on tarjolla myös lukuisia muita raamatunkäännöksiä sekä suomeksi että muilla kielillä. Suuren suosion on saanut Piplia-sovelluksesta löytyvä UT2020-äänikirja näyttelijä Krista Kososen lukemana.
Uusi käännös lisää valinnanvaraa
On selvää, että eri lukijoilla on erilaisia mieltymyksiä. Joku lukee mieluiten 1930-luvun käännöstä, joissakin herätysliikkeissä suositaan vielä sen edeltäjään perustuvia päivitettyjä versioita. Toisille taas vuoden 1992 Raamattu on kaikkein tutuin ja läheisin, vapaissa suunnissa puolestaan käytetään laajasti Raamattu kansalle -käännöstä.
Sen sijaan, että kiisteltäisiin eri käännösten paremmuudesta, voi erilaisten rinnakkaisten käännösten olemassaolon nähdä rikkautena – onhan esimerkiksi englanniksi ollut jo pitkään tarjolla useita vaihtoehtoisia käännöksiä. UT2020-käännöstä kannattaa lähestyä siitä näkökulmasta, että se voi herättää tutut kertomukset ja kohdat uudella tavalla eloon, kun asiat on ilmaistu tuoreella tavalla eikä voi nojata ulkomuistista oppimaansa. UT2020 tarjoaa myös kielentutkijalle aikanaan yhden kuvan 2020-luvun suomen kielestä.
Tutustu UT2020-käännökseen
UT2020 (raamattu.fi)(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Kirjallisuutta
Pajunen, Anneli – Itkonen, Esa – Vainio, Seppo 2016: Nuorten aikuisten kyky määritellä sanojen merkityksiä. – Virittäjä 120 s. 477–515. https://journal.fi/virittaja/article/view/55563(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Toivanen, Annasara 2020: Vanhurskas, hurskas vai nuhteeton? DigiMarkuksen uskonnollisen sanaston tarkastelua. Suomen kielen pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto. http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202005262333(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)