Siirry sisältöön

Raamattu

Ensimmäinen suomenkielinen evankeliumipostilla täyttää 400 vuotta

Elina Heikkilä

1620-luvulla Turun piispa Eerik Sorolainen julkaisi jykevän postillan eli saarnakokoelman, jossa koko kirkkovuoden evankeliumitekstit on selitetty perinpohjaisesti. Teos oli tarkoitettu sekä papeille että maallikkolukijoille.

Vanha kirjakieli

UT2020 – Uusi testamentti Elisalle ja muille nykysuomalaisille

Hanna Lappalainen

Syksyllä 2020 suomenkielisten raamatunkäännösten joukkoon ilmestyi uusi tulokas, UT2020. Kyseessä on ensimmäinen suoraan ja pelkästään mobiililaitteille tehty Uuden testamentin käännös. Käännöstyön tavoitteet olivat kunnianhimoiset: pyrkimyksenä oli välittää mahdollisimman tarkasti alkutekstin merkitykset ja sävyt sekä ilmaista ne ymmärrettävästi ja vivahteikkaasti suomen kielellä. Miten näihin tavoitteisiin käytännössä pyrittiin, ja miten UT2020:n kielelliset ratkaisut poikkeavat edellisistä käännöksistä?

Tekstit, tekstilajit ja tyyli

Puhelinta pitelevät kädet.

Aatamin ja Eevan nimipäivä

Tiina Manni-Lindqvist

Kysymys Miksi Aatamilla ja Eevalla on yhteinen nimipäivä jouluaattona? Vastaus Suomalaisessa ja myös suomenruotsalaisessa nimipäiväkalenterissa …

Henkilönnimet

Pyhät nimet

Taru Kolehmainen

Tämän Kielikellon artikkeleista käy toistuvasti ilmi, miten ”veteen piirretty viiva” on rajankäynti erisnimen ja yleisnimen, ison ja pienen alkukirjaimen välillä. Hengellisissä teksteissä raja on vielä häilyvämpi – mutta miten ja miksi?

Artikkeli

Raamatunkohtiin viittaaminen

Taru Kolehmainen

Raamatunkohtiin viitattaessa käytetään Raamatun kirjojen nimistä lyhenteitä ja niiden jälkeen merkitään numeroin luku ja jae. Merkintätavoissa on nykyään paljon kirjavuutta.

Artikkeli

Abckiriasta almanakkaan: kirjoitetun suomen alkuvuosisadat

Riitta Palkki

Myös kirjoitettuun kielimuotoon kuuluu muutos, tietoisesti ohjattu tai vähitellen itsestään tapahtuva. Ensimmäisten kielenhuoltajien työn tulokset näkyvät 1500–1700-luvulla julkaistuissa teksteissä, joista tärkein oli Raamattu. Tietoinen ohjailu ei kohdistunut vain ortografiaan vaan myös muoto- ja lauserakenteisiin ja sanastoon. Nykyisen kirjakielemme ydin luotiin noina ensimmäisinä kirjoitetun suomen vuosisatoina.

Artikkeli

Jouluevankeliumin Quirinius

Osmo Ikola

Helsingin Sanomien ”Kieli-ikkunassa” oli joulun alla (22.12.98) Taru Kolehmaisen kirjoitus ”Jouluevankeliumin kompastus”, jossa hän ihmettelee …

Keskustelua

Onko ihmisellä turpa? Sanojen tyyliarvoista

Maija Länsimäki

Miltä kuulostaisi, jos toimittaja Arvi Lind lukisi uutisissa, että ”presidentti Koivisto eukkoineen lähti aamupäivällä valtiovierailulle …

Artikkeli

Kulunutta liturgiaa vai elävää viestintää? Kirkollisten toimitusten kieli uudistuu

Aila Mielikäinen

Muutama vuosi sitten valmistunut virsikirja ja äsken adventtina käyttöön otettu uusi raamatunkäännös ovat saaneet seurakseen kolmannen kirkollisen uudistushankkeen: myös jumalanpalvelus ja muut kirkolliset toimitukset ovat joutuneet muutoksen paineeseen. Vuonna 1988 asetettiin käsikirjakomitea, jonka tehtävänä on uudistaa evankelisluterilaisen kirkon kirkkokäsikirja. Komitean välimietintö Jumalan kansan juhla ilmestyi tammikuussa 1992, ja siinä hahmotellaan laajasti hankkeen teologisia, sisällöllisiä ja ilmaisullisia periaatteita. Seuraavassa komitean jäsen dosentti Aila Mielikäinen selvittelee sitä, millaisia uudistustarpeita liturgisella kielellä on.

Artikkeli