Raamattu
Luovia ratkaisuja
Sari Maamies
Toisinaan kielentutkimuskin lähestyy salapoliisin työtä. Tutkijoita kiehtova kysymys on esimerkiksi se, mitä teki raamatunkäännöskomitea, jonka …
Toimitukselta
Ensimmäinen suomenkielinen evankeliumipostilla täyttää 400 vuotta
Elina Heikkilä
1620-luvulla Turun piispa Eerik Sorolainen julkaisi jykevän postillan eli saarnakokoelman, jossa koko kirkkovuoden evankeliumitekstit on selitetty perinpohjaisesti. Teos oli tarkoitettu sekä papeille että maallikkolukijoille.
Vanha kirjakieli
UT2020 – Uusi testamentti Elisalle ja muille nykysuomalaisille
Hanna Lappalainen
Syksyllä 2020 suomenkielisten raamatunkäännösten joukkoon ilmestyi uusi tulokas, UT2020. Kyseessä on ensimmäinen suoraan ja pelkästään mobiililaitteille tehty Uuden testamentin käännös. Käännöstyön tavoitteet olivat kunnianhimoiset: pyrkimyksenä oli välittää mahdollisimman tarkasti alkutekstin merkitykset ja sävyt sekä ilmaista ne ymmärrettävästi ja vivahteikkaasti suomen kielellä. Miten näihin tavoitteisiin käytännössä pyrittiin, ja miten UT2020:n kielelliset ratkaisut poikkeavat edellisistä käännöksistä?
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Korinttilaiskirje vai Korinttolaiskirje?
Hanna Virtakangas
Kysymys Raamatun Uusi testamentti sisältää kaksi Paavalin kirjoittamaa kirjettä korinttilaisille – vai ovatko ne sittenkin …
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Varhaisten raamatunkäännösten tuomisia
Kalle Järvelä
Suomen kirjakielen historia alkoi Raamatun suomentamisesta. Vanhin kirjoitettu suomen kieli onkin pääasiassa käännöskieltä, ja siksi kieleen on tullut paljon vaikutteita vieraista kielistä, lähinnä ruotsista, mutta myös saksasta ja latinasta. Tarkkaan etsiessä saattaa löytää Raamatun alkukieltenkin eli kreikan ja heprean vaikutusta.
Vanha kirjakieli
Aatamin ja Eevan nimipäivä
Tiina Manni-Lindqvist
Kysymys Miksi Aatamilla ja Eevalla on yhteinen nimipäivä jouluaattona? Vastaus Suomalaisessa ja myös suomenruotsalaisessa nimipäiväkalenterissa …
Henkilönnimet
Raamatun kieltä eri suuntiin
Taru Kolehmainen
Suomen kirjakielen perusta on Raamatun kielessä, jota on kehitetty ja ohjailtu koko suomenkielisen Raamatun historian. Kuka kieltä on ohjannut ja mihin suuntaan?
Kääntäminen ja tulkkaus
Arkista ja ylevää – kieli papin työssä
Riitta-Kaisa Voipio
Papin pitää löytää oikeat sanat monenlaisissa tilanteissa, joissa hän kohtaa seurakuntalaisensa. Mitä kaikkea liittyy papin kieleen? Siitä kertovat viestintää teologisessa tiedekunnassa opettava Heikki-Tapio Nieminen ja seurakuntapastori Mikko Ojanen.
Kieli ja työelämä
Abckiriasta almanakkaan: kirjoitetun suomen alkuvuosisadat
Riitta Palkki
Myös kirjoitettuun kielimuotoon kuuluu muutos, tietoisesti ohjattu tai vähitellen itsestään tapahtuva. Ensimmäisten kielenhuoltajien työn tulokset näkyvät 1500–1700-luvulla julkaistuissa teksteissä, joista tärkein oli Raamattu. Tietoinen ohjailu ei kohdistunut vain ortografiaan vaan myös muoto- ja lauserakenteisiin ja sanastoon. Nykyisen kirjakielemme ydin luotiin noina ensimmäisinä kirjoitetun suomen vuosisatoina.
Vanha kirjakieli
Raamatunkohtiin viittaaminen
Taru Kolehmainen
Raamatunkohtiin viitattaessa käytetään Raamatun kirjojen nimistä lyhenteitä ja niiden jälkeen merkitään numeroin luku ja jae. Merkintätavoissa on nykyään paljon kirjavuutta.
Artikkeli