Tutkielmantekijöiden ilmoitukset

Ilmoituksilla on sama tarkoitus (aineiston pyytäminen lukijoilta), ja ne sisältävät keskenään samanlaisia osia. Ne on myös useimmissa lehdissä sijoitettu samaan paikkaan: lukijoiden keskustelu- tai mielipidepalstalle. Miten tutkielmantekijät esittävät kirjoituspyynnön ja rakentavat luottamusta ilmoituksen eri osissa? Miten lukijaa puhutellaan? Miten kirjoittaja viittaa itseensä? Eroavatko eri lehtien ilmoitukset toisistaan?

Aineistooni kuului 88 ilmoitusta kolmesta erityyppisestä lehdestä: Opettaja-lehdestä ja kahdesta nuortenlehdistä, nimittäin painetusta Me Kaks -lehdestä ja Regina-lehden kirjepalstalta Internetistä. Ilmoitukset olivat vuosilta 2000–2003. Lehdistä Opettaja on opetusalan ammattilehti, jossa ilmoittajat ovat yleensä pro gradu -työtään tekeviä kasvatus- tai opetusalan yliopisto-opiskelijoita. Regina on nuorille naisille suunnattu lehti, jonka kohderyhmänä ovat iältään hieman vanhemmat kuin Me Kaks -lehden lukijat. Nuortenlehtien ilmoittajat ovat usein päättötyötään tekeviä toisen asteen, esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan, opiskelijoita. Vertailin nuortenlehtien ilmoituksia ammattilehden ilmoituksiin sekä nuortenlehtien ilmoituksia keskenään.

Opettaja-lehdessä suurin osa ilmoituksista koski opettajan työtä, mutta myös henkilökohtaisista aiheista esitettiin kirjoituspyyntöjä. Yleisimpiä olivat erilaiset kiusaamiseen liittyvät aiheet, kuten työpaikka- ja koulukiusaaminen. Muita aiheita olivat esimerkiksi opettajan burn out, eettinen kasvatus sekä kuvataiteen opetus ja arviointi – kaiken kaikkiaan aiheet olivat hyvin erityyppisiä. Nuortenlehdissä kaikki ilmoitusten aiheet olivat arkaluonteisia ja vaikeita, sellaisia kuin teinivanhemmuus, perheväkivalta ja raiskauksen uhriksi joutuminen.

Otsikosta ohjeisiin

Ilmoitukset koostuvat tietyistä osista, joiden järjestys on melko kaavamainen. Tyypillisesti ilmoituksen aloitukseen kuuluvat otsikko, alkutervehdys, tutkielman tekijän ja aiheen esittely sekä kohderyhmän määrittely. Otsikointi eroaa jonkin verran aineistoittain. Me Kaks -lehdessä käytetään otsikkona pääasiassa tervehdystä. Opettaja-lehdessä yleisin on kysyvä otsikko, Reginan kirjepalstalla nimeävä otsikko.

Otsikkoa ja esittelyjä seuraa varsinainen kirjoituspyyntö, johon liittyy usein kysymyksiä. Pyynnön kohteita nimetään monella eri tavalla: tutkittavasta aiheesta voidaan pyytää esimerkiksi kirjoituksia, tarinoita, muistoja, kuvauksia, materiaalia, tietoja, pohdintoja, käsityksiä, ajatuksia tai mielipiteitä. Kirjoituspyynnön jälkeen kerrotaan saatavien tietojen luottamuksellisuudesta sekä vastaajien tunnistamattomana pysymisestä. Joskus saatetaan pyytää vielä aiheeseen tai taustaan liittyviä lisätietoja, kuten mainintaa vastaajan iästä ja sukupuolesta. Saatetaan kertoa myös, miksi vastaaminen on tärkeää. Ilmoituksen lopussa annetaan ohjeita kirjoitelmien palauttamisesta, kiitetään vastaajia etukäteen ja annetaan yhteystiedot. Ilmoituksen osat ovat tyypillisesti hyvin lyhyitä; yhteen virkkeeseen on saatu joskus mahtumaan useampikin osa.

Luottamuksellisesti ja nimettömänä

Kun tutkittavat aiheet ovat henkilökohtaisia ja ilmoituksiin vastaaminen vapaaehtoista, on tärkeää luoda luottamus kirjoittajan ja lukijan välille. Luottamusta rakennetaan monin tavoin ilmoituksen eri osissa. Tutkielmantekijät kertovat esittäytyessään itsestään jotain, useimmiten perustietoja opiskelustaan, mutta joskus myös henkilökohtaisemmista asioista, kuten omasta suhteestaan tutkittavaan aiheeseen.

Ehkäpä sellaiselle henkilölle, joka kertoo itsestään jotain, on helpompi kirjoittaa vaikeasta aiheesta kuin täysin tuntemattomalle.

Luottamusta pyritään rakentamaan myös sävyillä ja kielellisillä keinoilla. Usein kaikkea pakottavuutta vältetään: käytetään esimerkiksi ilmausta pehmentävää konditionaalia, voida-verbiä, ilmausta halutessasi ja kehottavaa liitepartikkelia -hAn. Lukijan valinnanvapautta korostetaan myös kehottamalla kirjoittamaan vapaamuotoisesti tai antamalla vaihtoehtoja vastaamistyylille. Lukija voi joskus jopa valita, kertooko hän tarinansa runona, kertomuksena vai piirroksena. Etenkin nuortenlehtien ilmoituksissa kerrotaan, että vastata voi nimettömänä tai että vastaukset käsitellään nimettöminä. Samoin vastausten luottamuksellisuutta korostetaan.

Joskus huomioidaan myös aiheen arkaluonteisuus. Myös lukijan auttamishaluun vedotaan; vastaaja saattaa olla ”kullanarvoinen apu” tutkielmantekijälle. Ilmoituksissa pyritään kohteliaisuuteen, joten alku- ja lopputervehdykset sekä kiittäminen on tavallista.

Joissain ilmoituksissa myös luvataan jotakin. Usein tämä lupaus koskee jotakin vastaajalle ja muille epäsuorasti koituvaa hyötyä, eli vedotaan yleisesti tutkielman tärkeyteen. Joskus myös uskalletaan luvata tutkimuksen parantavan ja kehittävän jotakin asiaa konkreettisesti. Erikoisin houkuttelukeino on eräässä ilmoituksessa mainittu arvonta, jossa jopa tuotteiden hinnat on mainittu.

Kirjoita vai kirjoittaisitko?

Tavallisimpia keinoja kirjoituspyynnön esittämiseen ovat imperatiivi- ja konditionaali-ilmaukset. Imperatiivia käytetään paitsi kirjoituspyynnössä myös lisätoivomusten ja palautusohjeiden yhteydessä. Tavallisimpia imperatiivimuotoisia verbejä ovat kirjoita, kerro, liitä, lähetä, ota (yhteyttä) ja ilmoita.

Voisi ajatella imperatiivi-ilmausten olevan liian käskeviä ja ehkä epäkohteliaitakin, kun pyydetään tietoja vaikeista aiheista. Harvassa ilmoituksessa kuitenkaan esitetään pyyntöä pelkästään imperatiivi-ilmauksella, vaan sen lisäksi käytetään monenlaisia muita kohteliaisuuskeinoja, muun muassa konditionaalia pehmentämässä ilmausta. Kirjoittajan tahtoon liittyvistä konditionaalimuotoisista verbeistä yleisimpiä ovat toivoisin, haluaisin, olisin (kiitollinen), pyytäisin, tarvitsisin ja kaipaisin.

Kaikissa aineistoissa esiintyviä lukijaa puhuttelevia konditionaaliverbejä ovat kirjoittaisit(ko), kertoisit(ko), voisit(ko) sekä olisit(ko) (ystävällinen).

Päinvastoin kuin imperatiivia, konditionaalia käytetään useammin nuortenlehdissä kuin Opettaja-lehdessä. Syitä nuorten runsaaseen konditionaalin käyttöön saattavat olla aiheiden arkaluonteisuus ja kohderyhmä. Nuorilla ei ehkä ole toisiin nuoriin sellaista auktoriteettia, että he voisivat esittää suoria käskyjä. Sen sijaan pyyntö esitetään kierrellen ja mahdollisimman suostuttelevaan, kohteliaaseen sävyyn.

Asiakeskeiset opettajat, suhdekeskeiset nuoret

Ammattilehden ja nuortenlehtien ilmoituksissa on joitakin eroja. Nuortenlehdissä ilmoitukset ovat tyyliltään epämuodollisempia ja tuttavallisempia. Niissä pyritään luomaan luottamuksellisuutta monenlaisilla kohteliaisuus- ja suostuttelukeinoilla. Ilmoituksissa tervehditään, esittäydytään, vedotaan lukijan auttamishaluun, vakuutetaan nimettömyydestä ja luottamuksellisuudesta, kiitetään, joskus jopa huomioidaan asian arkaluonteisuus. Ilmoitukset ovat rakenteeltaan melko kaavamaisia, ja niissä on paljon pakollisia osia. Nuortenlehtien ilmoituksia voisikin luonnehtia suhdekeskeisiksi teksteiksi.

Opettaja-lehden ilmoitukset ovat taas asiakeskeisempiä, muodollisempia ja suorempia, jopa käskeviä. Tavallista on imperatiivin ja puhuttelusanojen käyttö, aiheen tarkka määrittely sekä perustelut tutkielman tärkeydestä. Ilmoituksissa vedotaan myös ajankäyttöön; vastaamiseen ei mene kauan aikaa. Käskevästä sävystään huolimatta Opettaja-lehden ilmoitukset vaikuttavat kuitenkin yksilöllisemmin laadituilta ja monipuolisemmilta kuin nuortenlehtien usein kaavamaiset ilmoitukset. Niihin on valikoitu joustavammin juuri kyseiseen tutkimusaiheeseen liittyviä asioita.

Nuortenlehtien kesken ei ole merkittäviä eroja. Painetussa lehdessä ilmoitukset ovat huolellisemmin laadittuja kuin Internetissä, jossa esimerkiksi oikeakielisyysvirheitä on runsaasti. Myös erilaisia typografisia tyyli- ja tehokeinoja on käytetty Internetissä paljon; tavallisia ovat muun muassa huomiota herättävä isojen kirjainten sekä huuto- ja kysymysmerkkien käyttö.

Muuten kielelliset keinot nuortenlehtien ilmoituksissa ovat melko samanlaisia. Joitakin pieniä eroja lehtien kesken on. Erot johtuvat luultavasti siitä, että ilmoitukset on laadittu samassa lehdessä aiemmin julkaistujen ilmoitusten mallin mukaan.

Menetelmäoppaaseen tietoa tästäkin?

Lehti-ilmoituksia ei ole mainittu tutkimusmenetelmäoppaissa, vaikka ne ovatkin nykyään suosittu tapa hankkia aineistoa erilaisiin tutkimuksiin. Myös oppilaitosten opinnäytetöiden ohjauksessa olisi hyvä huomioida lehti-ilmoitukset aineistonhankintaväylänä. Saattaa olla, ettei opiskelijoille ole aina annettu riittävästi ohjausta ilmoitusten laadintaan. Kielellisistä valinnoista voisi kuitenkin tulla tietoisemmaksikin. Ohjaava teksti on olemukseltaan ja tyyliltään vastaanottajakeskeinen; vastaanottajan huomiointi on siis tärkein asia, jolla ilmoituksenlaatija voi päästä tavoitteeseensa.

Toisin kuin muut ilmoittajat tutkielmantekijät eivät halua ostaa, myydä tai vaihtaa. Vastaajalle vastaamisesta ei ole mitään varsinaista hyötyä, paitsi ehkä auttamisesta syntyvä ilo. Kirjoittamisella tosin voi olla myös terapeuttinen vaikutus, mutta siihen eivät tutkielmantekijät ainakaan aineistoni ilmoituksissa ole vedonneet. Ehkäpä tämä onkin asia, jota ei kirjoiteta ilmoitukseen perusteluksi mutta jonka sekä tutkielmantekijä että vastaaja tiedostavat.

Viitanen, Marika 2005: ”Olisitko valmis jakamaan kokemuksiasi minulle?” Tutkielmantekijöiden ilmoitukset. Suomen kielen pro gradu -työ. Jyväskylän yliopiston kielten laitos.