2010-luvun koululaisslangi  ammentaa aineksia sosiaalisesta mediasta ja englannin kielestä.  Tuoretta 2010-luvun slangia taltioitiin alkuvuonna 2014 Helsingin kouluissa. Slangia kerättiin lähinnä yhdeksäsluokkalaisilta kuudessa Helsingin koulussa. Keruun järjestivät Stadin Slangi ry ja Helsingin yliopisto. Aineisto tallennettiin Kotimaisten kielten keskukseen.

Edellisen kerran helsinkiläistä koululaisslangia oli kerätty 25 vuotta sitten. Vuonna 1989 slangisanoja kerättiin paperilomakkeilla, nyt koululaiset vastasivat sähköisiin lomakkeisiin. Päätarkoituksena oli saada vertailukelpoinen aineisto edelliselle kokoelmalle. Näin voidaan selvittää sitä, miten slangi on muuttunut 25 vuodessa. Kaikkiaan talteen saatiin noin 5 000 slangivastausta liki 250 vastaajalta.

Slangi syntyi yli sata vuotta sitten Helsingin työväestön kortteleissa. Se yhdisti suomen- ja ruotsinkieliset puhujat ja sisälsi aineksia näistä molemmista kielistä sekä myös venäjästä, saksasta ja muistakin kielistä. Slangi elää edelleen, vaikka sen käyttöalat ja ainekset ovat osin muuttuneet. Nykyinen slangi on paljolti nuorison kieltä.

Kyselyssä oli 112 hakusanaa, jotka kaikki saivat runsaasti eri slangivastineita ja myös lause-esimerkkejä. Ahkerimmin slangisanoja annettiin hakusanoille ’tyttö’, ’poika’, ’pikkulapsi’ ja ’miehen sukupuolielin’. Uutta slangisanastoa syntyy koko ajan, mutta sen rinnalla elää perinteinen kerros. Esimerkiksi ’tyttö’ on slangissa yhä mm. kimma, likka, mimmi, friidu, pimu ja bööna. Kaikkein yleisimmin ’tyttö’ on – kuten 1980-luvullakin – muija. Uusia sanoja, joita vuoden 1989 aineistossa ei tavata, ovat mm. tytsy, tyty, tytterö, tytsyli, muidu, muikki, muikkeli, pissis, narttu, kimu ja kisu. Tytsy on slangissa varsin uusi tulokas, sillä ennen 2000-lukua sitä ei aineistossa tavata.

Uutta slangisanastoa omaksutaan englannin kielestä sekä sosiaalisen median ja ylipäänsä internetin maailmasta. Englannin vaikutus näkyy monessa. Esimerkiksi ’takapuoli’ on usein ääs ja äässi, ’rinnat’ ovat boobsit. ’Tyhmää’ tarkoittavia sanoja ovat puolestaan retardi ja retu, ja kun joku suuttuu, hän ehkä ragee. 

Nykyinen slangi on paitsi puhuttua myös kirjoitettua kieltä. Etenkin sosiaalisessa mediassa käytetään lyhenneilmaisuja, joiden taustalla on useimmiten englantia, mutta myös suomea (bf ’poikakaveri’, gf  ’tyttökaveri’, fab ’fabulous’, tbh ’to be honest’, emt ’en mä tiedä’, tnä ’tänään’, vrm ’varmaan’). ”Joskus pitää tehä jotai vähä yoloo” sisältää lyhenteen yolo (’you only live once’). Energiajuoma on tavallisimmin es ja energiajuomia ahkerasti lipittävä henkilö es-jonne. Lyhenteen es taustalla on puolestaan kaupan merkki Euro Shopper.

Erisnimistä on aiemminkin tehty slangisanoja ja ylipäänsä puhutun kielen sanoja. Moni henkilönnimi on alkanut tarkoittaa esimerkiksi tyttöä, ja dorikset, lyylit, uunot ja erkit ovat monille tuttuja. Tuoreessa slangiaineistossa huomiota herättää ’poliisia’ tarkoittava fobba. Taustalla on Marko ”Fobba” Forss, ylikonstaapeli ja sosiaalisessa mediassa tunnettu nettipoliisi.  

”Faija, älä ragee!” ”Ooks vähä retardi?” Nämä ja monet muut ovat tavallisia ilmauksia 2010-luvun koululaisslangissa. 25 vuoden kuluttua päästään selvittämään, ovatko ne yhä elossa ja mitä uutta on tullut rinnalle.