Yritykset laativat kerran vuodessa asiakirjan, josta osakeyhtiölaki käyttää nimitystä tilinpäätös. Riihimäkeläinen Jukka Koskinen otti Uudessa Suomessa (1.2.) esille kysymyksen, mikä on sen ”kokonaisasiakirjan” nimi, johon sisältyy yrityksen tilinpäätös ja lisäksi usein muutakin aineistoa, esimerkiksi katsaus kuluneen vuoden saavutuksiin. Koskinen ehdottaa nimeä ”tilinpäätös ja vuosikatsaus”. Kaksiosainen nimi on kuitenkin käytössä kankea. Sitä paitsi ilmauksessa on toistoa, koska tilinpäätöskin tavallaan on katsaus vuoden tulokseen.
Osakeyhtiölain mukaan tilinpäätökseen kuuluvat tuloslaskelma ja tase sekä hallituksen toimintakertomus. Pulmana nimikysymyksessä on lähinnä se, voidaanko sanaa tilinpäätös käyttää myös silloin, kun puheena olevaan asiakirjaan sisältyy varsinaisen tilinpäätöksen lisäksi muutakin aineistoa. Mielestäni voidaan. Yleiskielessä sanaa tilinpäätös on käytetty vanhastaan paitsi säädöskielen tuntemassa merkityksessä myös kuvallisesti: puhutaan toisen maailmansodan tilinpäätöksestä, kirjailijan viimeinen teos voi olla hänen tilinpäätöksensä jne. Kielitajumme ei mielestäni estä nimittämästä tilinpäätökseksi julkaisua, joka lain vaatimien tilitysten ja selvitysten lisäksi sisältää esimerkiksi tilintarkastuskertomuksen tai vuoden tuloksen kommentointia. Tietysti sen ”nimenä” voi olla myös pelkästään yrityksen nimi sekä vuosi, jonka toimintaa julkaisu esittelee.
Olennaista on, että tilinpäätökseksi sanottava julkaisu sisältää aina vähintään lain vaatimat ainekset, osakeyhtiössä tuloslaskelman ja taseen sekä hallituksen toimintakertomuksen, osuuskunnassa tuloslaskelman ja taseen sekä rahoituslaskelman. En usko kielenkäytölle aiheutuvan haittaa, vaikka annammekin säädöskielen sanan tilinpäätös hieman laajeta merkitykseltään yleiskielessä.