Helsingin Sanomien tiedetoimittaja Risto Varteva on esittänyt ”Kielikellon väelle” toivomuksen tehdä jotakin teräväpiirtotelevision juurimiseksi kielestä. ”Me ihmiset näemme tarkasti tai epäselvästi. Terävyys tarkoittaa tässä vain sitä, että insinööri pääsee mittaamaan ääriviivojen terävyyttä. Siksi olen itse suosinut tarkkapiirtotelevisiota, mutta entäpä jos kerrankin otettaisiin mallia ruotsalaisilta ja puhuttaisiin vain tarkkatelevisiosta?”
Kysyjän tarkoittama uusi televisiotyyppi (HDTV) tuli nopeasti kaiken kansan käyttöön, ja sen nimitys siirtyi siten yleiskieleen. Sana kuuluu kuitenkin alkuaan tekniikan erikoiskieleen ja siellä tietoisen terminkehittelyn piiriin. Pyysimme Tekniikan Sanastokeskuksen asettaman telealan sanastoa käsitelleen työryhmän sihteeriä terminologi Olli Nykästä perustelemaan, miksi työryhmä päätyi teräväpiirotelevisioon.
* * *
Helsingin Sanomien tiedetoimittaja Risto Varteva viittaa siihen, että ihminen näkee tarkasti, puolustaessaan termiä tarkkapiirtotelevisio (tai lyhemmin: tarkkatelevisio) termin teräväpiirtotelevisio sijasta. Varteva on epäilemättä oikeassa: ihminen näkee tarkasti eikä terävästi.
Televisioalan ammattilaiset ovat kuitenkin päättäneet suosittaa termiä teräväpiirtotelevisio, mikä näkyy mm. Videosanastosta (TSK 10, 1988) ja Telesanastosta (TSK 18, 1991). Perusteluna on ollut mm. seuraava:
Termi on valittu television ominaisuuksien mukaan. Kyseinen televisiotyyppi pystyy toistamaan kuvan terävästi. (Harvoin puhutaan tarkasta kuvan toistamisesta.) Se että ihminen näkee tarkasti, on television kannalta epäolennaista, koska laitteen ominaisuudet ovat ihmisestä riippumattomia: esimerkiksi likinäköinen ihminen näkee terävänkin kuvan epätarkasti. Termi teräväpiirtotelevisio on siis valittu olennaisen käsitepiirteen perusteella.
Yhteistyöstä iloiten
Olli Nykänen
terminologi