yleiskieli
Kielitoimisto yleiskielen huoltajana
Salli Kankaanpää
Kielitoimisto täyttää 70 vuotta. Sen kunniaksi Kielikellossa julkaistaan kirjoitussarja, jossa esitellään Kielitoimiston nykyisiä toimintoja ja niiden taustaa. Ensimmäisenä on vuorossa yleinen kielenhuolto. Sarjan seuraavissa osissa esitellään nimistönhuoltoa, virkakielen kehittämistä ja koulutusta sekä yleiskielen sanakirjatyötä.
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Ääniä ilmassa, merkkejä paperilla
Puhutun ja kirjoitetun kielen suhteesta
Jenni Viinikka, Eero Voutilainen
Puhutun ja kirjoitetun kielen ajatellaan usein poikkeavan toisistaan paljon. Erojen pohdinta onkin auttanut näkemään, mikä on omaleimaista puhutulle, mikä kirjoitetulle kielelle. Puhetta ja kirjoitusta ei kuitenkaan pidä nähdä vastakkaisina kielenkäytön tapoina. Erojen takaa paljastuu myös paljon yhteistä.
Yleiskieli ja puhekieli
Onko normitetusta yleiskielestä vain haittaa?
Jaakko Anhava
Suomalais-ugrilaisten kielten professori Janne Saarikivi käsitteli kirjakielen normeja Parnasson kolumnissa Väärin (5/2012). Hänellä on tapana …
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Lakikielen ymmärrettävyys
rajankäyntiä ammattikielen ja yleiskielen välillä
Aino Piehl
Lakikielen ymmärrettävyyden parantaminen on kaikkien etu. Lainlaatijoiden ja kielenhuoltajien yhteishankkeissa on selvitetty, millaisia muutoksia lain valmistelijat hyväksyvät.
Virka- ja lakikieli
Lääketieteen sanastoa yleiskielen sanakirjassa
Liisa Nuutinen
Kielitoimiston sanakirja on runsaan 100 000 sana-artikkelin sanakirja, joka kuvaa suomen nykyisen yleiskielen keskeiset sanavarat. Mukana on jonkin verran myös erikoisalojen termejä, varsinkin sellaisia, jotka esiintyvät usein viestimissä. Yksi sanakirjan keskeinen erikoisala on lääketiede.
Sanakirjat ja sanastot
Messevät puheet
Heikki Hurtta
Kysymys: Lehdessä kerrottiin, että joku oli saanut messevän korvauksen. Mitä sana messevä tarkoittaa? Vastaus: Messevä …
Kysyttyä
Pohjois-Savosta pääkaupunkiseudulle
muuttajan kieli suurennuslasin alla
Anu Rouhikoski
Paikkakunnalta toiselle muuttava sopeutuu uuteen asuinympäristöön ja sen tapoihin mutta usein myös uuteen puhumisen tapaan. Vanhan ja uuden asuinpaikan murteen sekä yleiskielen piirteiden yhdistelmistä syntyy monia mahdollisuuksia tarjoava tilanteittain vaihteleva kielenkäytön kirjo.
Kielen vaihtelu
Tunti, tonni ja päivä
Riitta Eronen
Kysymys: Tunnin ja tonnin lyhenteissä esiintyy kahtalaisuutta. Onko t tunnin vai tonnin lyhenne? Vastaus: Kirjain …
Kysyttyä
Että ja letkeät lainat
Suoraa, epäsuoraa ja rennon väljää puheen raportointia
Riitta Korhonen
Kysyitkö, että mitä vikaa tässä tekstissä oikein on? – Suoran ja epäsuoran lainauksen rajamaastossa kulkeminen ei ole aivan helppoa.
Numeraalit, adverbit ja partikkelit
Selkeyden ja ymmärrettävyyden puolustaja
Haastateltavana Esko Koivusalo
Salli Kankaanpää
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen perustamisen jälkeen ensimmäinen Kielitoimiston johtaja ja Kielikellon päätoimittaja oli Esko Koivusalo, joka jatkoi näissä tehtävissä vuoteen 1990. Esko Koivusalo kertoo tuon ajan kielenhuollosta. Haastattelijana on Kielitoimiston tutkija Salli Kankaanpää.
Kielenhuollon historia ja periaatteet
