yhteisöjen nimet
Oppilaitosten nimet luonteviksi
Pirjo Mikkonen
Uusien oppilaitosten nimiä annettaessa poiketaan yhä useammin suomen kielelle ominaisista rakenteista. Ajan ilmiö on, että …
Suomen kielen lautakunta
Nimineuvontaa 2000-luvulla. Riiasta Malmöhön
Elina Hyytiäinen
Millaiset nimikysymykset askarruttavat nimineuvontaan soittavia? Entä miten kysymykset ovat muuttuneet kymmenen vuoden aikana? Ennenkin kysyttiin, miten Riika taipuu, mutta nyt ulkomaisia paikannimiä koskevat kysymykset ovat entistä yleisempiä.
Artikkeli
Röllintöllistä Aamuaurinkoon. Joensuulaisten asunto-osakeyhtiöiden nimiä
Anne-Maria Nupponen
Kaupunki kukkii kerrostaloja: nimeämätöntä massaako? Ei suinkaan, sillä monet kerrostalot ovat oma asunto-osakeyhtiönsä, jolla on nimi. Esimerkiksi Joensuun Louhelassa kuntolenkillä pistäytyvä voi juosta Sepänsoihdun ja Kalevankaaren ohi, nähdä Länsikajon ja pysähtyä Neliapilan eteen vetämään henkeä.
Nimistönsuunnittelu ja -huolto
Erisnimen ja yleisnimen rajankäyntiä
Pirjo Mikkonen
On helppo sanoa, että suomen kielessä on selkeä ja yksinkertainen oikeinkirjoitussääntö: erisnimet kirjoitetaan isolla ja yleisnimet pienellä alkukirjaimella. Vaikeampi on sanoa, missä kulkee erisnimen ja yleisnimen raja.
Artikkeli
Puolueiden nimilyhenteet
Raija Moilanen
Puolueiden nimistä suositetaan käytettäväksi seuraavia nimi- ja jäsenyyslyhenteitä. Luettelossa ovat kaikkien puoluerekisterissä 22.11.2002 olleiden puolueiden …
Kysyttyä
Yritysnimien oikeinkirjoitus
Suomen kielen lautakunta käsitteli kokouksessaan joulukuussa 2000 yritysnimien oikeinkirjoitusta ja antoi suosituksen julkisessa viestinnässä käytettävistä kirjoitustavoista.
Suomen kielen lautakunta
Viestintävirasto
Riitta Eronen
Entinen Telehallintokeskus on nykyiseltä nimeltään Viestintävirasto (huom. iso alkukirjain).
Kysyttyä
Ostoksilla Isossa Omenassa
Pirjo Mikkonen
Monen tarkkakorvaisen kansalaisen huomiota on herättänyt Espoon uuden kauppa- ja palvelukeskuksen nimi ja varsinkin sen …
Kysyttyä
Voiko sanoja omistaa?
Salli Kankaanpää
Kielitoimistolta pyydetään usein lausuntoja siitä, onko jokin sana yleiskielen sana vai sopisiko se tuotenimeksi tai yrityksen nimeksi. Saako sanan vallata erisnimeksi yksityiseen käyttöön niin kuin kultasuonen?
Artikkeli
Eurolatinaa Meritalandiassa
Maarit Kaimio
”Kansainvälistymme, siksi myös nimemme on oltava kansainvälinen!” Näin perustellaan viime vuosien muodin synnyttämiä mukalatinaisia nimiluomuksia. Katujen varsia koristavat erilaiset iat, itat ja umit, jotka tuskin enää erottuvat toisistaan, saati että ne kertoisivat, mitä kyseinen firma tai oppilaitos tekee. Kuinka ”kansainvälisiä” nämä nimet loppujen lopuksi ovat? Mitä ne kertovat sille, jolle latina ja kreikka ovat tuttuja kieliä?
Artikkeli