yhdyssanat
Erikoisia erisnimiä ja erisnimiä yleisnimissä
Eeva Maria Närhi
Iso alkukirjain on erisnimen merkki. Päänvaivaa ja erehdyksiä tuntuu tulevan varmoillekin kirjoittajille, kun kyseessä on …
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Yhdysadjektiivit
Marja Lehtinen
Perussanakirjan kanta ns. yhdysadjektiiveihin on jokseenkin sama kuin aiemman kielenhuollon. Asiaa käsiteltiin suomen kielen lautakunnassa …
Substantiivit, adjektiivit ja pronominit
Täpötäysi ja patajuoppo
Tuomo Tuomi
Sanat kiinnostavat ihmisiä. Erityisesti niiden alkuperä tai perimmäinen mieli ovat usein kyselyjen kohteena. Tuttavani ahdisti …
Artikkeli
Yhdyssanojen merkitysoppia
Alpo Räisänen
Yleistajuinen kirjoittaminen kielitieteen asioista on usein hankalaa, koska esitys vaatisi yleensä vastaanottajiltakin melkoisesti pohjatietoja. Nyt …
Artikkeli
Hyperhyvää vai huippuhuonoa? Tarpeellisista ja tarpeettomista vahvistussanoista
Matti Punttila
Taistelu lukijoiden ja kuulijoiden huomiosta on kovaa. Tilanne on hiukan samantapainen kuin monissa nykyisissä koululuokissa: …
Yhteen vai erilleen
Kolmivuotias ja nelimetrinen
Anneli Räikkälä
Sanotaanko kolmevuotias vai kolmivuotias, neljämetrinen vai nelimetrinen, seitsemänkiloinen vai seitsenkiloinen, kymmenenkertainen vai kymmenkertainen? Tästä asiasta …
Numeraalit, adverbit ja partikkelit
Ketjuyhdyssanat – sananmuodostuksen anglismejako?
Krista Varantola
Tämä kirjoitus perustuu varsinaisesti englannin kielen ketjuyhdyssanoja käsittelevään tutkimukseen, jonka yhteydessä keräsin tämän sananmuodostusilmiön esimerkkejä myös muista kielistä, erityisesti suomesta. Englannin kielen esimerkkejä ovat mm. off-the-record statements ’ei julkisuuteen tarkoitettuja lausuntoja’, a man-of-the-people president ’kansanmies-presidentti’, will-they-won’t-they rumors ’onko totta vai eikö -huhut (naimisiinmenosta)’.
Artikkeli
Omantunnon kysymys
Raija Lehtinen
Osa suomalaisista poimii mustiaherukoita ja maustaa ruokansa mustallapippurilla, osa sen sijaan poimii mieluummin mustaherukoita ja käyttää mustapippuria. Samoin toiset meistä viettävät pitkääperjantaita, toiset pitkäperjantaita. Monien yhdyssubstantiivien – esimerkiksi äskeisten – adjektiivialkuosaa voidaan taivuttaa tai olla taivuttamatta. Toisaalta suomen kielessä on sellaisia adjektiivialkuisia substantiiveja, joiden alkuosa on kiistatta vain toista, taipuvaa tai taipumatonta, tyyppiä.
Artikkeli
Ruokalajit
Liisa Huovinen-Nyberg
Täsmällinen kielenkäyttö on ravintola- ja kotitalousalalla tärkeää, jotta aterian nauttijat tietäisivät, mitä he syövät. Tärkeää …
Erikoisalojen sanat
Graafikot harhaanjohtajina
Aarre Huhtala
Äidinkielenopettajat ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että koululaisilla on entistä enemmän vaikeuksia yhdyssanojen kirjoittamisessa. Tuttujenkin yhdyssanojen …
Artikkeli