Siirry sisältöön

vuorovaikutus

Mitä tervehdys kertoo puhujasta?
Suomen- ja ruotsinkielisten käsityksiä toisen kieliryhmän tervehdyksistä

Anu Rouhikoski

Mitä tervehdyssanoja suomenruotsalaiset käyttävät? Entä millaisia ajatuksia ruotsinkielisillä on suomenkielisten tervehdyksistä? Uudet kyselyaineistot valaisevat sitä, minkälaisia käsityksiä eri kansalliskielten puhujilla on toistensa tervehtimiskäytänteistä.

Kohteliaisuus ja vuorovaikutus

Kaksi henkilöä kohtaa virastorakennuksen edessä portailla ja tervehtii toisiaan.

”Puhutaanko yleensä liian monimutkasesti?”
Selkokielen puhumiseen voi antaa ohjeita ja vinkkejä, mutta ei sääntöjä

Leealaura Leskelä

Selkokieltä on kehitetty Suomessa ja muualla jo pitkään, mutta enimmäkseen kirjoitettuna kielimuotona. Puhutulle selkokielelle eli selkopuheelle on kuitenkin tarvetta, sillä monille puhuminen ja kielenkäyttö erilaisissa keskustelutilanteissa on vaikeaa. Millaista selkopuhe on, ja voiko puhuttua kieltä edes ohjeistaa?

Selkeä kieli ja selkokieli

Ääniviestiä aloittamassa
tervehditäänkö vai mennäänkö suoraan asiaan?

Frida Ahonen

Ääniviestit ovat viestintäväline, joka uutuudessaan myös muistuttaa meitä jo tuntemistamme viestinnän muodoista. Miten ääniviestin aloituksessa näkyy esimerkiksi puhelinkeskustelun tai sähköpostin vaikutus?

Kohteliaisuus ja vuorovaikutus

Kolmen pisteen käytöstä ja merkityksistä…

Tuomo Niiranen

Kolme pistettä on monitulkintainen välimerkki, jolla on useita tehtäviä. Sitä hyödynnetään arkisessa viestittelyssä ja verkon keskustelupalstoilla eri tarkoituksissa aina tunnelmoinnista sarkasmiin.

Tunteet ja asenteet

Viisi vinkkiä ammattimaiseen someviestintään

Riitta Suominen

Erilaisia somekanavia on ollut tarjolla jo parikymmentä vuotta, mutta julkisella alalla aktiivikäyttö on melko tuore asia. Varsinkin kriiseissä sosiaalinen media toimii tehokkaasti, kunhan verkosto on valmiina.

Tekstit, tekstilajit ja tyyli

Asiakas kysyy ja Kela-Kerttu vastaa
ymmärrettävää asiakaspalvelua kirjoittamalla

Laura Rostén-Jokinen

Kela-asioiden hoitaminen ei nykyisin vaadi käyntiä tai soittoa Kelaan, vaan apua voi saada myös esimerkiksi tsätissä, keskustelupalstalla tai Instagramissa. Näissä kaikissa kanavissa keskustelu Kelan ja asiakkaan välillä tapahtuu kirjoittamalla. Aina viranomaisen kirjoittamat neuvot eivät kuitenkaan ole asiakkaalle ymmärrettäviä.

Virka- ja lakikieli

Onko eduskunnan täysistunto pelkkää teatteria?

Eero Voutilainen

Eduskunnan täysistuntokeskustelua syytetään usein siitä, että se ei olisi oikeaa vuorovaikutusta vaan kokoelma monologeja ja ”pelkkää teatteria”. Eduskuntapuheiden koko kuva on kuitenkin monimuotoisempi ja väistää helppoja yleistyksiä.

Virka- ja lakikieli

”Fubbaus” eli loukkaava somen pälyily

Henna Makkonen-Craig

Kysymys Onko englanninkieliselle ilmaukselle phubbing suomenkielistä vastinetta? Sana tarkoittaa loukkaavaa tai vähättelevää puhelimen käyttöä sosiaalisissa …

Sananvalinta

Yrityksiltä ja organisaatioilta toivotaan aitoa, asiallista ja inhimillistä sävyä

Eeva Öörni

Kirjoittaessani artikkelia ”Organisaation äänensävy voi sitouttaa tai vieraannuttaa” (Kielikello 1/2018) kysyin netinkäyttäjiltä mielipiteitä muutamista kirjoitetun …

Kohteliaisuus ja vuorovaikutus

Organisaation äänensävy voi sitouttaa tai vieraannuttaa

Eeva Öörni

Viime vuosina yrityksen äänensävyn käytön ja suunnittelun merkitys on nostettu esiin viestintä- ja markkinointitoimistojen verkkosivuilla. Millaisin kielellisin keinoin erilaiset sävyt ja vivahteet tekstissä rakennetaan, ja miten suomalaiset suhtautuvat esimerkiksi kepeänsävyisiin viesteihin?

Kohteliaisuus ja vuorovaikutus