Siirry sisältöön

viittaussuhteet

Pieniä ja suuria pronominipulmia

Riitta Eronen

Kuusikymmenluvulla usein radiossa soinut Pertti ”Spede” Pasasen ”Pronominirock” auttoi äidinkielenopettajia iskostamalla silloisten kuulijoiden mieleen pronominirimpsun: minä sinä hän, me te he, tämä, tuo.... Pronominit on helppo luetella, mutta niiden käyttö on joskus hankalaa.

Artikkeli

Tämä ja tuo keskustelussa

Eeva-Leena Seppänen

Silloin tällöin kiistellään siitä, onko hyväksyttävää viitata ihmiseen demonstratiivipronominilla se, vai pitäisikö tähän tehtävään käyttää yksinomaan persoonapronominia hän. Harvemmin muistetaan, että pronominin se lisäksi myös pronomineja tämä ja tuo käytetään henkilöviitteisinä monissa yhteyksissä – varsinkin silloin, kun puhutaan läsnä olevasta henkilöstä, keskustelukumppanista.

Artikkeli

Tämä, tuo vai se?

Matti Larjavaara

Miten opetetaan muunkieliselle suomen mutkikas demonstratiivisysteemi? Virolaisella on vain yksi see siinä missä suomalaisella tämä, tuo ja se. Jos uskotaan, että virolainenkin voi oppia suomen demonstratiivit, miten tuo oppiminen parhaiten sujuu, miten meidän demonstratiivejamme on opetettava?

Artikkeli

Onko kansa he? Eräs pronominiongelma

Päivi Rintala, Helena Vepsäläinen

Diplomikielenkääntäjä Helena Vepsäläinen lähetti kesällä 1992 kielitoimistoon laajan kysymyksen pronominin käytön ongelmista. Kysymyksen ydin oli, voidaanko kollektiivisanaan, siis yksikölliseen, useaa tarkoittavaan substantiiviin, viitata monikollisella pronominilla. Voidaanko esimerkiksi sanaan kansa viitata pronominilla he? Suomen kielen lautakunta käsitteli asiaa 28.9.1992 puheenjohtajansa apulaisprofessori Päivi Rintalan alustuksen pohjalta. Julkaisemme seuraavassa pääosan kysymyksestä sekä alustuksen ja kielilautakunnan kannan.

Artikkeli

Sopiiko se? Se-pronominin viittausmahdollisuuksista

Raija Lehtinen

Pronominit ovat yksi kuudesta sanaluokasta. Taivutukseltaan pronominit ovat nomineja samoin kuin substantiivit, adjektiivit ja numeraalit. …

Artikkeli

Eräs muutos

Eija-Riitta Grönros

Kielioppaissa ja sanakirjoissa on tähän asti suositettu, että eräs-sanaa käytettäisiin vain viitattaessa johonkin sellaiseen, ’jonka …

Suomen kielen lautakunta

Milloin joka-pronominia voi käyttää?

Anneli Räikkälä

Relatiivipronominit joka ja mikä viittaavat edellä (joskus jäljempänäkin) olevaan sanaan tai koko lauseeseen. Niiden keskinäiseen …

Artikkeli

Omistusliitteet

Matti Sadeniemi

Jos peräkkäin on kaksi tai useampia eri persoonaa olevia genetiivejä, omistusliite määräytyy viimeisen mukaan: Veljeni …

Artikkeli

joku, jokin – eräs – yksi

Matti Sadeniemi

Sanoilla joku ja jokin viittaamme sellaiseen, jota emme tunne, josta emme tiedä, kuka tai mikä …

Artikkeli

joku – jokin

Matti Sadeniemi

Näiden pronominien käyttöalat eivät ole aivan tarkkarajaisia, vaan ne peittävät osaksi toisensa. Substantiivinen käyttö on …

Artikkeli