vanha kirjakieli
Suomen kielen varhaiskielioppi
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on julkaissut vuonna 2008 löytyneen 1600-luvulla laaditun kielioppikäsikirjoituksen teoksena Rudimenta linguae Finnicae …
Vanha kirjakieli
Ikkuna 1800-luvun kieleen
Petri Lauerma
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa on saatu valmiiksi laaja tekstiaineisto, joka tarjoaa läpileikkauksen 1800-luvun suomen kieleen. Luettavissa …
Vanha kirjakieli
Kyllä käärmekin masentuu
Pauliina Peltokorpi
Kun vihtiläinen löi käärmettä kepillä, hän totesi, että kyllä pahus masennui. Millainen on masentunut käärme?
Sanojen taustaa
Aatami ja emäntänsä – Adam ia henen Emendens
Silva Kiuru
Kiitos Kielikellon numerosta 3. Tässä vähän täydennystä lehden Kysyttyä-palstalla (s. 36) julkaistuun omistusliitteen käyttöä koskevaan …
Rakenteet
Kuka keksi sisäolennon?
Riitta Hyvärinen, Petri Lauerma
Kysymys: Ovatko sisäolento, ulkotulento ja muut sijamuotojen suomenkieliset nimet Elias Lönnrotin keksimiä? Vastaus: Ulkotulennolla ja …
Sanojen taustaa
Mettisestä mysteeriin
Pirkko Kuutti
Vanhan kirjasuomen sanoista nykykielen puhuja löytää sekä jotain tuttua että jotain vierasta. Mikael Agricolan tuotannosta …
Artikkeli
Ruutaa poleijan kanssa
Pirkko Kuutti
Varhaisimmat suomenkieliset ruokaohjeet ovat Mikael Agricolan kirjoittamia. Hänen vuonna 1544 ilmestyneen Rukouskirjansa alussa on kalenteriosasto, …
Artikkeli
Agricola antaa aihetta juhlaan
”Opi nyt vanha ja nuori, jolla on sydän tuore”, kehotti suomen kirjakielen luoja Mikael Agricola …
Artikkeli
”Ilveillys kahdessa näytelmässä”: 1800-luvun teatteritermejä
Silva Kiuru
1800-luku oli kielen voimakkaan kehityksen aikaa. Suomeksi julkaistiin yhä enemmän kirjallisuutta ja aihepiirit monipuolistuivat. Jos tarvittavaa sanastoa ei ollut, se oli luotava, ja on selvää, että uuden sanaston vakiintuminen vei aikansa. Teatterikielen sanaston kehitys on esimerkki siitä, miten nykyisin jokaiselle tutut termit eivät ensimmäisille näytelmien kirjoittajille olleet lainkaan itsestään selviä.
Artikkeli
Abckiriasta almanakkaan: kirjoitetun suomen alkuvuosisadat
Riitta Palkki
Myös kirjoitettuun kielimuotoon kuuluu muutos, tietoisesti ohjattu tai vähitellen itsestään tapahtuva. Ensimmäisten kielenhuoltajien työn tulokset näkyvät 1500–1700-luvulla julkaistuissa teksteissä, joista tärkein oli Raamattu. Tietoinen ohjailu ei kohdistunut vain ortografiaan vaan myös muoto- ja lauserakenteisiin ja sanastoon. Nykyisen kirjakielemme ydin luotiin noina ensimmäisinä kirjoitetun suomen vuosisatoina.
Artikkeli