tyyli
Arkikielestä yleiskieleen
Eija-Riitta Grönros
Kielestä puhuttaessa kysytään usein, onko sopivaa käyttää jotakin sanaa. Sopivuus riippuu yhteydestä, sillä sanoilla on eri tyylisävyjä. Yleiskielen sanakirja ottaa kantaa myös sanojen tyylisävyihin ja niiden muutoksiin.
Sanakirjat ja sanastot
”Tippuuko” taso?
Marjatta Palander
Kielikellossa 1/1999 Annastiina Viertiö kirjoitti tilastokielen vaikutuksista: kun ilmiöitä kuvataan matemaattisesti, luvuilla ja käyrillä, itse …
Sananvalinta
Mies kunnasten ja laaksoen
piirteitä Aleksis Kiven kielestä
Jaakko Yli-Paavola
Kun lukee Aleksis Kiveä, käy vähän väliä niin, että ajatus häiriintyy: huomio kiinnittyy hänen erikoiseen kieleensä. Kyse ei ole vain sanoista vaan kokonaisista rakenteista ja sanomisen tavoista.
Vanha kirjakieli
Puhekielen hienovarainen keveys
Televisiosarjan kielestä ja kirjoittamisesta
Inkaliisa Vihonen
Vuosia pyörineen televisiosarjan jatkuvuuden takaaminen niin kielen kuin tarinankin tasolla edellyttää yhteistyötä koko kirjoitustiimin – storyryhmän, dialoginkirjoittajien ja scripteditorien – välillä. Dramaturgi-käsikirjoittaja Melina Voipio valottaa seuraavassa tiukkatahtisen ja jouhevaa yhteistyötä vaativan työnsä salattua arkea.
Kieli ja työelämä
Dekkarista pokkariin
Eija-Riitta Grönros, Heikki Talola
Puhuttuun suomeen näyttää ilmestyneen kymmeniä sanoja, joissa pitkä, usein yhdyssana, on kätevästi lyhennetty kaksoiskonsonantin ja …
Kysyttyä
Kalle Päätalon kieli lukijan mielen ohjaajana
Ritva Ylönen
Ihmisen identiteetti tarkentuu kielen ja kertomusten avulla. Kalle Päätalon omaelämäkerrallisessa Iijoki-sarjassa tämä näkyy erityisen selvästi: kirjojen kieli murteellisuuksineen muokkaa sekä Päätalon itsensä että lukijan identiteettiä.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Yrityksen kotisivu tekstinä ja tekstilajina
Kimmo Svinhufvud
Miten verkkoteksti eroaa perinteisten viestintävälineiden tekstistä? Jokaisella Internetiä käyttävällä lienee asiasta oma arkikokemuksensa, mutta kysymystä on selvitetty myös yritysten kotisivuja tutkimalla. Kotisivujen tuottaminen ja lukeminen onkin mahdollista vain, jos ymmärretään niiden luonne kokonaisuuksina, joissa kuva ja teksti vaikuttavat yhdessä.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Sanojen puolielämää
Jaakko Anhava
Kamelikurkeen voi törmätä vanhoissa kirjoissa ja Aku Ankassa, muuten sama eläin on strutsi. Komeetta on nykyisin tutumpi sana kuin pyrstötähti, mutta ei sekään käytöstä täysin kadonnut ole. Kielen elävien ja vanhentuneiden sanojen välillä on kiintoisa harmaa vyöhyke.
Sanojen taustaa
Mikä teksti, mikä verkko?
Raija Miikkulainen
Verkkoteksti eroaa perinteisistä teksteistä esimerkiksi niin, että sillä ei ole selvästi erottuvaa alkua, keskikohtaa ja loppua. Silti verkkokirjoituksessakin on olennaista, missä suhteissa tekstien eri ainekset ovat toisiinsa, miten ne toimivat yhdessä ja rinnakkain sekä miten ne rakentavat kirjoittajan ja lukijan välistä vuorovaikutusta.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Tutkielmantekijöiden ilmoitukset
Marika Viitanen
Lehdissä näkee ilmoituksia, joissa eri alojen opiskelijat etsivät aineistoa tutkielmiinsa. Lukijoita pyydetään kertomaan kokemuksiaan tutkittavasta aiheesta, joka saattaa olla hyvinkin henkilökohtainen ja arkaluontoinen. Mitä kielellisiä keinoja luottamuksen rakentamiseen ilmoituksissa käytetään?
Tekstit, tekstilajit ja tyyli