Siirry sisältöön

tyyli

Tilastokieli ”alentaa” ilmaisukykyä

Annastiina Viertiö

Parantua, heikentyä, lisääntyä, vähetä, tihetä, harveta – muutosta ilmaisevia verbejä on paljon. Kun kirjoitetaan tilastoista ja niiden osoittamista muutoksista, käytetään kuitenkin monesti vain verbejä nousta ja laskea. Tilastojen tulkitsijalta nimittäin unohtuu helposti, että arkipäivän maailmassa asioita tarkastellaan moniulotteisemmin eri näkökulmasta.

Sananvalinta

Kierrä kirjakielen mutkat, jos käännät murteelle

Leena Sarvas

Viime syksynä tuli markkinoille kokonaan savon murteella kirjoitettu Asterix-sarjakuvavihko. Se on Suomessa uusi aluevaltaus, mutta esimerkiksi Saksassa murteella kirjoitettuja sarjakuvavihkoja on julkaistu jo useampia. Kaikkinaiseen murteella kirjoittamiseen mutta erityisesti tällaiseen murteelle ”kääntämiseen” sisältyy omat ongelmansa, joiden ratkaisemiseksi joudutaan pohtimaan kahden kielimuodon, murteen ja yleiskielen, ominaispiirteitä ja suhdetta toisiinsa. – Leena Sarvas työskentelee Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa; hän osallistui taannoisen Asterixin savonnoskilpailun arviointiin.

Murteet ja slangi

Tiedotteesta uutiseksi

Jenni Saarilahti

Kokonaisten tekstien rakenteen ja sisällön tutkimus on ollut kielitieteen parissa viime vuosina vilkasta, mistä kielenhuoltokin on hyötynyt suuresti. Jenni Saarilahti on vertaillut pro gradu -työssään kahta eri tekstilajia – tiedotteita ja sanomalehtikirjoituksia – ja tutkinut, mitä tiedotteelle tapahtuu lehden toimittajan käsittelyssä: aihe, joka koskettaa monen Kielikellonkin lukijan työtä.

Artikkeli

Talvella on pääsääntöisesti kylmä

Sari Maamies

Sana pääsääntöisesti on tuttu suunnittelijoiden, tutkijoiden ja muiden asiantuntijoina esiintyvien puheista. Alun perin sana on …

Kysyttyä

Mitä lymyääkään urheilu-uutisten määritteissä?

Annastiina Viertiö

Urheilu-uutisten kielelle ovat hyvin tyypillisiä sellaiset määritteet kuin Italiassakin nykyään hyvin suosittu laji tai ei …

Artikkeli

Miten tekstinhuoltaja suhtautuu kirjakielen normeihin?

Salli Kankaanpää

Oikeakielisyyssääntöjä ei pidä noudattaa sokeasti, vaan on mietittävä myös tekstin kokonaisuutta ja sitä ympäristöä, mihin teksti on tarkoitettu. Siksi säännöistä voi joskus poiketakin. Sen sijaan että noudattaisi jokaista sääntöä kirjaimellisesti, tekstinhuoltaja joskus rikkoo tai tiukentaa sääntöä, joka kielioppaisiin tai sanakirjoihin on kirjattu. Ratkaisut tehdään aina tarkoituksenmukaisuuden perusteella.

Tekstit, tekstilajit ja tyyli

Oletko ystävä, tuttava vai kaveri?

Mirja Pitkänen

Sanastontutkimus on vanha ja perinteikäs kielentutkimuksen ala. Kielen sanat eivät ole irrallisia yksiköitä, vaan ne muodostavat erilaisia kenttiä, joissa sanojen merkitykset kytkeytyvät toisiinsa vaihtelevin tavoin. Synonymia eli samamerkityksisyys on useimmille tuttu termi. Esimerkkinä synonyymisista sanoista mainitaan usein mänty, honka ja petäjä, jotka viittaavat samaan puuhun. Lähemmin tarkastellen niiden merkityksessä on kuitenkin tyyliin, murteeseen, aikakauteen yms. liittyviä eroja. Mirja Pitkänen on tutkinut erilaisten ystävyyttä ilmaisevien sanojen muodostamaa merkityskenttää. Myös niiden samamerkityksisyys on vain pintapuolista, sillä ei ole samantekevää, minkä sanan valitsee missäkin tilanteessa.

Merkitys

Ärrän äännesymboliikkaa: outoja vieraita uutistekstissä

Klaus Laalo

Kielikellossa 3/1995 kirjoitin muotisanapesyeistä raju(sti) ja romahtaa (johdoksia romahdus, romahtaminen jne.), ja jutun lopussa ounastelin, …

Artikkeli

Edellyttää – huono sana vai vaikea rakenne?

Salli Kankaanpää

Suomen kielen perussanakirja kuvaa sanojen käyttöä mutta ohjaa joskus myös käyttämään parempia vaihtoehtoja. Näitä paremmin-suosituksia tulkittaessa on pidettävä mielessä tekstiyhteys ja tilanteen vaikutus. Sanakirjan suositus ei suinkaan aina tarkoita, että kyseistä sanaa ei pitäisi tai ”saisi” käyttää lainkaan. Yleinen ja monimerkityksinen verbi edellyttää on tästä hyvä esimerkki.

Artikkeli

Tekstiin kirjoittautuva lukija ja kirjoittaja – tasavertaisuutta vai vallankäyttöä?

Katariina Iisa

Vaikka teksti on itsenäinen, ovat siinä usein näkyvissä sekä kirjoittaja että lukija. Sanotaankin, että sekä …

Artikkeli