tyyli
Arvoisa rouva
Riitta Eronen, Helena Heikkinen
Kysymys: Miten naispuolista presidenttiä, ministeriä, puheenjohtajaa jne. olisi korrektia puhutella? Kun joukko-osasto tervehti Elisabeth Rehniä …
Sananvalinta
Mainostoimittaja miettii sanojen vivahteita
Riitta Hyvärinen
Kieli on tärkeä osa monen työtä. Joillekuille se on tavalla tai toisella jopa sen keskeinen sisältö – tekstien kirjoittamista ja lukemista, niiden pohjalta keskustelemista, jälleen uuden tekstin tuottamista. Joissakin töissä kieli taas on niin huomaamaton väline, että työn tekijäkään ei havaitse sen merkitystä, ennen kuin törmää taidon puutteeseen. Esittelemme tällä palstalla kieltä, työtä ja työn tekijöitä – ihmisiä kielityössä.
Kieli ja työelämä
Sinulle on postia!
Minna-Riitta Luukka
Uudet viestintävälineet muokkaavat kirjoitettua kieltä uuteen suuntaan. Synkimpien näkemysten mukaan sähköposti- ja kännykkäkieli uhkaavat suomen kieltä, köyhdyttävät sitä ja johtavat kirjoitetun kielen rappioon. Toisen näkemyksen mukaan on syntymässä uudenlaisia kirjoitetun kielen muotoja, jotka lisäävät kielen rikkautta. Aika näyttää, millainen todellisuus on muotoutumassa. Tutkija ei ilmoittaudu pessimistiksi.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Kuka paljastuu passiivin takaa?
Annastiina Viertiö
Suomen kielen passiivi edellyttää aina inhimillistä toimijaa. Väärin käytetyt passiivit saattavat huvittaa lukijaa, mutta niistä voi aiheutua myös haitallisia tulkintaongelmia. Muodollisesti oikein käytettykin passiivi voi joskus olla parempi korvata suoraluonteisella aktiivilla.
Verbit
Mikä kumman tietoyhteiskunta?
Anna Uusitalo
Sanaan tietoyhteiskunta ei voi olla törmäämättä lähes päivittäin, mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa? Sana saa erilaisia merkityssisältöjä ja tulkintoja sen mukaan, miten puhuja ja kuulija tulkitsevat todellisuutta.
Artikkeli
Tekstinhuollon tuolla puolen – kommentteja ja kysymyksiä kielenohjailusta
Vesa Heikkinen
Pääkirjoitusten ideologisista merkityksistä väitellyt Vesa Heikkinen esittelee seuraavassa tutkimuksensa tuloksia ja pohtii, miten lingvististä tekstintutkimusta olisi mahdollista soveltaa kielenohjailussa, esimerkiksi mediatekstien huollossa. Kirjoitus on samalla kommentti kielenohjailun perusteista ja mahdollisuuksista käytävään keskusteluun.
Artikkeli
Tiedotekin kaipaa työstämistä
Jenni Saarilahti, Nana Viitaniemi
Kielikellossa 4/1998 julkaistiin Jenni Saarilahden kirjoitus Tiedotteesta uutiseksi (ks. Lue myös). Saarilahti oli vertaillut pro …
Keskustelua
Tilastokieli ”alentaa” ilmaisukykyä
Annastiina Viertiö
Parantua, heikentyä, lisääntyä, vähetä, tihetä, harveta – muutosta ilmaisevia verbejä on paljon. Kun kirjoitetaan tilastoista ja niiden osoittamista muutoksista, käytetään kuitenkin monesti vain verbejä nousta ja laskea. Tilastojen tulkitsijalta nimittäin unohtuu helposti, että arkipäivän maailmassa asioita tarkastellaan moniulotteisemmin eri näkökulmasta.
Sananvalinta
Omaatko hyvän kielitaidon ja paljon työkokemusta?
Salli Kankaanpää
Kielikellossa 4/1998 (ks. Lue myös) käsiteltiin lyhyesti omata-verbiä ja todettiin, että sen käytöstä annettuja ohjeita ei pidä tulkita liian tiukasti. Omata-verbillekin voi joskus olla tarvetta. Sana on hyvin yleinen muun muassa työpaikkailmoituksissa. Seuraavassa pohditaan, mitä tehtävää se niissä täyttää ja kannattaisiko se korvata jollain muulla ilmauksella.
Artikkeli
Kierrä kirjakielen mutkat, jos käännät murteelle
Leena Sarvas
Viime syksynä tuli markkinoille kokonaan savon murteella kirjoitettu Asterix-sarjakuvavihko. Se on Suomessa uusi aluevaltaus, mutta esimerkiksi Saksassa murteella kirjoitettuja sarjakuvavihkoja on julkaistu jo useampia. Kaikkinaiseen murteella kirjoittamiseen mutta erityisesti tällaiseen murteelle ”kääntämiseen” sisältyy omat ongelmansa, joiden ratkaisemiseksi joudutaan pohtimaan kahden kielimuodon, murteen ja yleiskielen, ominaispiirteitä ja suhdetta toisiinsa. – Leena Sarvas työskentelee Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa; hän osallistui taannoisen Asterixin savonnoskilpailun arviointiin.
Murteet ja slangi