termit
Videolaitteita on – ja on sanastokin
Raija Lehtinen
Joitakin vuosia sitten Valtion audiovisuaalinen keskus kutsui kokoon kymmenhenkisen sanastotyöryhmän selvittelemään ongelmalliseksi todettua videoalan sanastoa. Yhteistyönä syntyi Videosanasto, joka ilmestyi syksyllä 1988. Työryhmään kuului kielitoimiston edustajana tutkija Raija Lehtinen, joka seuraavassa esittelee tätä sanastoa.
Julkaisuja
Selkokieli
Pertti Rajala
Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta kysyi syksyllä 1978 kielitoimistolta sopivaa vastinetta ruotsin ilmaukselle lättläst litteratur (LL-litteratur). Suomen kielen lautakunta suositti kokouksessaan 25.9.1978 vastineeksi sanaa selkokirjallisuus. Sana tuli ilmeisesti suureen tarpeeseen ja synnytti ympärilleen muita sanoja, mm. selkokielen. Moni tuntuu luulevan, että selkokieli tarkoittaa samaa kuin selkeä yleiskieli. Samasta asiasta ei kuitenkaan ole kysymys. Selkokieltä selvittelee kirjoituksessaan Satakunnan erityishuoltopiirin piirinjohtaja Pertti Rajala.
Selkeä kieli ja selkokieli
rebound
Lehtori Kyösti Kelhä oli ehdottanut urheilukielen reboundkiekon ja reboundpallon suomenkielisiksi vastineiksi sanoja paluukiekko ja paluupallo. …
Suomen kielen lautakunta
Erikoiskielen tekstistä
Elisa Stenvall
Erikoiskieltä, varsinkin erikoiskielen tekstiä on käsitelty melko vähän ruotsalaisessa kielitieteellisessä kirjallisuudessa. Tätä puutetta korjaa Britt-Louise …
Julkaisuja
Ravitseminen ja ravitsemus
Irma Nissinen
Ravitsemis ja ravitsemus -sanat näyttävät yhdyssanojen alkuosina alituiseen sekaantuvan toisiinsa. Ravitsemusliikkeelle lähetellään kirjeitä ravitsemisliikkeen sijasta, …
Artikkeli
Termitkö pahasta?
Henrik Grönqvist
Kielikellon numerossa 3/1987 on Pirjo Rantalaisen mielenkiintoinen kirjoitus ”Oikeakielisyysohjeilla ei opi kirjoittajaksi ”. Siinä hän …
Keskustelua
Ei mallista ole malliksi
Esko Koivusalo
Jos taiteilija maalaa kuvan ihmisestä, eikö tuo ihminen ole malli; ihmisestä tehtyä kuvaa emme sano …
Artikkeli
Diagnoosien kieli. Missä yhteyksissä potilaat ja maallikot törmäävät diagnoosiin?
Veli Matti Huittinen
Lääketiede 87 -päivillä pohdittiin 8. tammikuuta, voisiko diagnoosin kirjoittaa selvällä suomen kielellä. Samalla tarkasteltiin suomen kielen asemaa kansainvälistyvässä ja teknistyvässä lääketieteessä. Dosentti Veli Matti Huittinen otti selkeän kannan: potilaan ja maallikon kannalta diagnoosi on voitava paitsi kirjoittaa myös selostaa selvällä suomen kielellä.
Erikoisalojen sanat
Äidinkielenopetuksesta sekä termeistä ja ”termeistä”
Pirjo Rantalainen
Kiitokset vastineista. Muutama pikku toteamus aiheesta lienee vielä paikallaan. Jos äidinkielenopettajat tuskailevat alkeellisten oikeakielisyysvirheiden kanssa, …
Artikkeli
Englanti Ruotsissa – toinen kotimainen kieli
Riitta Eronen
Miten Ruotsissa suhtaudutaan englannin kielen vaikutukseen? Asiaa pohdittiin 1985 konferenssissa, jonka esitelmät julkaistiin Ruotsin kielenhuoltolehdessä …
Artikkeli