Siirry sisältöön

termit

Ruoasta kirjoittavan oikeinkirjoituskysymyksiä

Riitta Eronen, Sari Maamies

Ruoasta kirjoittavan oikeinkirjoitusongelmat koskevat tavallisesti alkukirjaimen kokoa sekä yhteen ja erikseen kirjoittamista, usein myös sanojen …

Erikoisalojen sanat

Rucolaa vai sinappikaalia?

Liisa Nuutinen

Rakkaalla kasvilla voi olla monta nimeä. Luonnossa kasvavat isohietasinappi ja sinappikaali, mutta kaupasta me ostamme …

Kasvi- ja eläinlajien nimitykset

Ruoka-alan vierassanoja K–Z

Eija-Riitta Grönros, Minna Haapanen, Leena Joki, Liisa Nuutinen, Marjatta Vilkamaa-Viitala

Sanaston käyttö ja rakenne on selostettu kirjoituksessa Ruoka-alan vierassanoja A–J(avautuu uuteen ikkunaan). K kaki (Diospyros …

Erikoisalojen sanat

Millainen on keskiaikainen mansikka?

Marjatta Palander

Sanalla keskiaikainen on suomen kielessä vanhastaan merkitys ’keskiaikaan kuuluva, sen mukainen, siltä peräisin oleva’. Tämä …

Kysyttyä

Ruokakello kutsuu taas

Riitta Eronen

Tämä Kielikello-lehden numero on ruoka-alan kieltä käsittelevä teemanumero. Vastaavia ”Ruokakelloja” on ilmestynyt aiemmin kahdesti: ensimmäinen …

Toimitukselta

Pikkupaloja vierailta mailta

Minna Haapanen, Inkaliisa Vihonen

Ruokakulttuurille on ominaista nopea muuttuminen ja uusien vaikutteiden omaksuminen. Suomeenkin on tullut muista maista muun …

Erikoisalojen sanat

Kemiaa haarukan nokassa

Tarja Riitta Heinonen

Ennen vanhaan aikaansa seuraava ihminen oli muotitietoinen, nyt hän on hiilihydraattitietoinen. Vähähiilihydraattiset ruokavaliot ovat muutaman …

Erikoisalojen sanat

Vastahuijaus

Liisa Nuutinen

Kielikellon edellisessä numerossa (3/2006) kerrottiin, että Tietotekniikan termitalkoot suosittaa atk-alan sanan phishing suomalaiseksi vastineeksi termiä …

Kysyttyä

Suosanojen jäljissä korvesta keitaalle

Kaisu Aapala, Kirsti Aapala

Suomea pidetään metsien ja järvien maana. Joukkoon voisi lisätä suot, sillä noin kolmannes Suomen maapinta-alasta on suota. Myös soihin liittyvää sanastoa on paljon. Tässä artikkelissa kerrotaan, miten suosanoja käytetään toisaalta murteissa ja yleiskielessä, toisaalta suotieteen termeinä.

Erikoisalojen sanat

Körpäkän jäljillä

Kirsti Aapala

Kielitoimistosta on kysytty, mitä tarkoittaa Suomea matkatessa vastaan tullut ruokasana körpäkkä. Onko se uusi vai …

Kysyttyä