termit
Pikkupaloja vierailta mailta
Minna Haapanen, Inkaliisa Vihonen
Ruokakulttuurille on ominaista nopea muuttuminen ja uusien vaikutteiden omaksuminen. Suomeenkin on tullut muista maista muun …
Erikoisalojen sanat
Ruokakello kutsuu taas
Riitta Eronen
Tämä Kielikello-lehden numero on ruoka-alan kieltä käsittelevä teemanumero. Vastaavia ”Ruokakelloja” on ilmestynyt aiemmin kahdesti: ensimmäinen …
Toimitukselta
Kemiaa haarukan nokassa
Tarja Riitta Heinonen
Ennen vanhaan aikaansa seuraava ihminen oli muotitietoinen, nyt hän on hiilihydraattitietoinen. Vähähiilihydraattiset ruokavaliot ovat muutaman …
Erikoisalojen sanat
Hedelmätiskillä
Raija Lehtinen
Hedelmä- ja vihannestiskejä nimitettiin hevitiskeiksi myymäläkielessä jo kymmenen vuotta sitten, kun Kielikellossa käsiteltiin erikoishedelmien nimiä. …
Erikoisalojen sanat
Suolaista ja makeaa – tulokkaita sokeri- ja suolahyllyillä
Minna Haapanen
Pala-, rae-, hieno- ja tomusokeri ovat vanhoja tuttuja valkoisia sokereita. Tuttuja ovat myös vanilja- ja …
Erikoisalojen sanat
Haasteena keittokirjat ja ruokalistat
Riitta Eronen
Päivittäin kohtaamistamme monista teksteistä ovat tuttuja ruokalistat ja ruoanvalmistusohjeet. Niitä ja niiden kieltä pohtivat tässä …
Kieli ja työelämä
Uusien vierassanojen kirjoitusongelmia
Marjatta Vilkamaa-Viitala
Uusia sanoja muista kielistä lainautuu meille koko ajan, ei vähiten ruoka-alalle. Miten ne saadaan osaksi mahdollisimman luontevaa suomea?
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Tuletko teelle?
Leena Joki
Kahvi on suomalaisten lempijuoma, mutta maailmanlaajuisesti tee on kahvia suositumpaa. Meilläkin tämän terveysvaikutteisen juoman suosio on kasvussa, ja nykyään teenjuojille on iso joukko laatuja mistä valita.
Erikoisalojen sanat
Vastahuijaus
Liisa Nuutinen
Kielikellon edellisessä numerossa (3/2006) kerrottiin, että Tietotekniikan termitalkoot suosittaa atk-alan sanan phishing suomalaiseksi vastineeksi termiä …
Kysyttyä
Suosanojen jäljissä korvesta keitaalle
Kaisu Aapala, Kirsti Aapala
Suomea pidetään metsien ja järvien maana. Joukkoon voisi lisätä suot, sillä noin kolmannes Suomen maapinta-alasta on suota. Myös soihin liittyvää sanastoa on paljon. Tässä artikkelissa kerrotaan, miten suosanoja käytetään toisaalta murteissa ja yleiskielessä, toisaalta suotieteen termeinä.
Erikoisalojen sanat
