termit
Ruoka-alan vierassanoja K–Z
Eija-Riitta Grönros, Minna Haapanen, Leena Joki, Liisa Nuutinen, Marjatta Vilkamaa-Viitala
Sanaston käyttö ja rakenne on selostettu kirjoituksessa Ruoka-alan vierassanoja A–J(avautuu uuteen ikkunaan). K kaki (Diospyros …
Erikoisalojen sanat
Rucolaa vai sinappikaalia?
Liisa Nuutinen
Rakkaalla kasvilla voi olla monta nimeä. Luonnossa kasvavat isohietasinappi ja sinappikaali, mutta kaupasta me ostamme …
Kasvi- ja eläinlajien nimitykset
Pikkupaloja vierailta mailta
Minna Haapanen, Inkaliisa Vihonen
Ruokakulttuurille on ominaista nopea muuttuminen ja uusien vaikutteiden omaksuminen. Suomeenkin on tullut muista maista muun …
Erikoisalojen sanat
Ruokakello kutsuu taas
Riitta Eronen
Tämä Kielikello-lehden numero on ruoka-alan kieltä käsittelevä teemanumero. Vastaavia ”Ruokakelloja” on ilmestynyt aiemmin kahdesti: ensimmäinen …
Toimitukselta
Kemiaa haarukan nokassa
Tarja Riitta Heinonen
Ennen vanhaan aikaansa seuraava ihminen oli muotitietoinen, nyt hän on hiilihydraattitietoinen. Vähähiilihydraattiset ruokavaliot ovat muutaman …
Erikoisalojen sanat
Hedelmätiskillä
Raija Lehtinen
Hedelmä- ja vihannestiskejä nimitettiin hevitiskeiksi myymäläkielessä jo kymmenen vuotta sitten, kun Kielikellossa käsiteltiin erikoishedelmien nimiä. …
Erikoisalojen sanat
Suolaista ja makeaa – tulokkaita sokeri- ja suolahyllyillä
Minna Haapanen
Pala-, rae-, hieno- ja tomusokeri ovat vanhoja tuttuja valkoisia sokereita. Tuttuja ovat myös vanilja- ja …
Erikoisalojen sanat
Haasteena keittokirjat ja ruokalistat
Riitta Eronen
Päivittäin kohtaamistamme monista teksteistä ovat tuttuja ruokalistat ja ruoanvalmistusohjeet. Niitä ja niiden kieltä pohtivat tässä …
Kieli ja työelämä
Vastahuijaus
Liisa Nuutinen
Kielikellon edellisessä numerossa (3/2006) kerrottiin, että Tietotekniikan termitalkoot suosittaa atk-alan sanan phishing suomalaiseksi vastineeksi termiä …
Kysyttyä
Suosanojen jäljissä korvesta keitaalle
Kaisu Aapala, Kirsti Aapala
Suomea pidetään metsien ja järvien maana. Joukkoon voisi lisätä suot, sillä noin kolmannes Suomen maapinta-alasta on suota. Myös soihin liittyvää sanastoa on paljon. Tässä artikkelissa kerrotaan, miten suosanoja käytetään toisaalta murteissa ja yleiskielessä, toisaalta suotieteen termeinä.
Erikoisalojen sanat
