tekstintutkimus
Omaatko hyvän kielitaidon ja paljon työkokemusta?
Salli Kankaanpää
Kielikellossa 4/1998 (ks. Lue myös) käsiteltiin lyhyesti omata-verbiä ja todettiin, että sen käytöstä annettuja ohjeita ei pidä tulkita liian tiukasti. Omata-verbillekin voi joskus olla tarvetta. Sana on hyvin yleinen muun muassa työpaikkailmoituksissa. Seuraavassa pohditaan, mitä tehtävää se niissä täyttää ja kannattaisiko se korvata jollain muulla ilmauksella.
Artikkeli
Tiedotekin kaipaa työstämistä
Jenni Saarilahti, Nana Viitaniemi
Kielikellossa 4/1998 julkaistiin Jenni Saarilahden kirjoitus Tiedotteesta uutiseksi (ks. Lue myös). Saarilahti oli vertaillut pro …
Keskustelua
Kuka muuttaa virkakieltä ja miten?
Vesa Heikkinen, Pirjo Hiidenmaa
Virkakielen vaikeaselkoisuuteen tarttuvat, syystäkin, tuolloin tällöin niin kielenhuoltajat, virastojen asiakkaat kuin itse virkatekstien kirjoittajatkin. Kielen toivottaisiin olevan entistä selkeämpää, avautuvan helpommin ja muistuttavan muista yhteyksistä tuttuja kirjoitustapoja. Virkakielellä on historiansa ja virastoilla käytänteensä, jotka ylläpitävät vakiintuneita esitystapoja ja hidastavat muutoksia. Silti virkatyö ja -kieli muuttuvat – mutta mihin suuntaan?
Artikkeli
Millaisin kriteerein oppikirjojen tekstiä tulisi tarkastella?
Pirjo Karvonen
Oppikirjat noudattavat keskenään samantyyppisiä kirjoitus- ja tekstistrategioita, olipa kyse minkä tahansa alan oppikirjasta. Kirjoja voikin pitää kuvina oppimisesta ja tiedon ihanteista. Filosofian lisensiaatti Pirjo Karvonen esittelee lisensiaatintyönsä pohjalta oppikirjojen kielellisiä ominaisuuksia.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Erikoiskielen tekstistä
Elisa Stenvall
Erikoiskieltä, varsinkin erikoiskielen tekstiä on käsitelty melko vähän ruotsalaisessa kielitieteellisessä kirjallisuudessa. Tätä puutetta korjaa Britt-Louise …
Julkaisuja