Siirry sisältöön

taivutus

kalkkiutua

Sanan kalkki taivutusmuodoissa on i: kalkin : kalkkia. Sanasta johdetussa verbissä on siten siinäkin i, …

Artikkeli

Kantatiellä 66 ja kantatie 66:lla?

Liisa Huovinen-Nyberg

Suomessa erisnimi voi muodostaa joko sanaliiton tai yhdyssanan sellaisen yleisnimen kanssa, joka ilmaisee erisnimen tarkoitteen …

Artikkeli

Ulkomaiset saarennimet

Eeva Maria Närhi

Suomen kielen lautakunta käsitteli paikallissijan valintaa ulkomaisia saarennimiä taivutettaessa silmällä pitäen erityisesti matkailun tutuksi tekemiä …

Suomen kielen lautakunta

Suku- ja etunimien taivutus ja oikeinkirjoitus

Eeva Maria Närhi

​​​​​​​ Nykyiset suositukset etu- ja sukunimien taivutuksesta löytyvät Kielitoimiston ohjepankista: ​​​​​​​http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/396. Sukunimet ovat suurelta osalta …

Artikkeli

Linja-autossa – linja-autolla?

Vanhastaan kieliopeissa on ollut se sääntö, että kulkuneuvoa tarkoittavasta sanasta käytetään ulkopaikallissijaa vain, kun kulkuneuvo …

Suomen kielen lautakunta

Harakkoihin – harakoihin?

Setälän ”Suomen kielioppiin” on sen ensimmäisestä, 1898 ilmestyneestä painoksesta lähtien sisältynyt sääntö, jonka mukaan nelitavuisissa …

Suomen kielen lautakunta

Korkeihin – korkeisiin?

Kieliopeissamme on Genetzin v. 1881 ilmestyneestä oppikirjasta asti ollut tämäntapainen sääntö: ”Monikon illatiivin päätteenä on …

Suomen kielen lautakunta

Vierasperäisten sanojen asu

Matti Sadeniemi

Vierasperäisiä sanoja erotetaan kolme ryhmää, joiden rajat tosin ovat hyvin epämääräiset: ensiksi yleislainat, kieleen täysin …

Artikkeli

Tähdenvälejä

Varsin yleinen on tapa olla aloittamatta virkettä numerolla. Lakiteksti noudattaa sitä ehdottomasti. Sen sijaan että …

Oikeinkirjoitus ja kielioppi