taivutus
Kostet-, Viirret-tyyppisten nimien taivutus
Eeva Maria Närhi
Suomessa on käytössä pieni määrä omakielisiä -et-loppuisia sukunimiä, sellaisia kuin Kostet, Pyörret, Viirret. Ne edustavat …
Taivutus ja johtaminen
Nukkejen ja nallejen asialla
Raija Lehtinen
Minkälainen on nukke-sanan monikon genetiivi? Puhuvatko lapset nykyään nukkein vaatteista, nukkejen vaatteista vai nukkien vaatteista? …
Artikkeli
siitake
Erinomaisena herkkuna, ”valtiaiden ruokana”, tunnettu sieni Lentinus edodes on tulossa tutuksi herkuksi Suomessakin. Sen nimeksi …
Artikkeli
kalkkiutua
Sanan kalkki taivutusmuodoissa on i: kalkin : kalkkia. Sanasta johdetussa verbissä on siten siinäkin i, …
Artikkeli
Ulkomaiset saarennimet
Eeva Maria Närhi
Suomen kielen lautakunta käsitteli paikallissijan valintaa ulkomaisia saarennimiä taivutettaessa silmällä pitäen erityisesti matkailun tutuksi tekemiä …
Suomen kielen lautakunta
Kantatiellä 66 ja kantatie 66:lla?
Liisa Huovinen-Nyberg
Suomessa erisnimi voi muodostaa joko sanaliiton tai yhdyssanan sellaisen yleisnimen kanssa, joka ilmaisee erisnimen tarkoitteen …
Artikkeli
Suku- ja etunimien taivutus ja oikeinkirjoitus
Eeva Maria Närhi
Sukunimet ovat suurelta osalta samoja sanoja kuin yleisnimet, appellatiivit. Tästä seuraa tärkein taivutusohje: Sukunimiä taivutetaan …
Artikkeli
Linja-autossa – linja-autolla?
Vanhastaan kieliopeissa on ollut se sääntö, että kulkuneuvoa tarkoittavasta sanasta käytetään ulkopaikallissijaa vain, kun kulkuneuvo …
Suomen kielen lautakunta
Korkeihin – korkeisiin?
Kieliopeissamme on Genetzin v. 1881 ilmestyneestä oppikirjasta asti ollut tämäntapainen sääntö: ”Monikon illatiivin päätteenä on …
Suomen kielen lautakunta
Harakkoihin – harakoihin?
Setälän ”Suomen kielioppiin” on sen ensimmäisestä, 1898 ilmestyneestä painoksesta lähtien sisältynyt sääntö, jonka mukaan nelitavuisissa …
Suomen kielen lautakunta